6 ASIAA, JOTKA YLLÄTTIVÄT VAUVA-ARJESSA

Postauksessa näkyy kaupallisen yhteistyön ansiosta saatuja tuotteita (vauvan asu). Asu saatu Ellosilta.

ennin-kengissa-aitiys-yllatti-vauva-arki


Äitiys yllätti. Voi hyvänen aika se oikeasti yllätti. 

Välillä mietin, että miten hitossa ihmiset ovat koskaan selvinneet lasten kasvatuksesta? Vielä enemmän ihmettelen, miten tähän on pystytty kivikaudella. Ei ollut hygieniaa, sairaaloita, kantoliinoja, vaippoja eikä kuplanpilkkojia ei…

VAUVA TULI TALOON

Kahden kuukauden kokemuksella on todella aikaista puhua äitiydestä, mutta kyllähän tässä pakon edessä on oppinut jokusenkin asian.

En enää ihmettele, miksi moni parisuhde päättyy eroon vauvan synnyttyä, tai miksi vauvojen syntyvyys on laskenut Suomessa. Sini Arielilla on pointtinsa.

Tiesin, ettei lapsen kasvattaminen ole välttämättä helppoa ja että hoitaminen on kokopäivätyötä. Ei kaiken tarvitsekaan olla helppoa. Monia unettomia öitä ja epätoivon hetkiä onkin tullut koettua, mutta silti voin aidosti sanoa, etten ikinä vaihtaisi tätä pois.

Sitä paitsi on ihan sanoinkuvaamattoman uskomatonta olla äiti. Kun vauva syntyi, elämän prioriteetit menivät saman tien uusiksi ja vauvasta tuli ykkönen.

Minulla on tällä hetkellä sellainen tunne, että olisin valmis tekemään mitä tahansa lapseni vuoksi. En osannut edes kuvitella tällaista aiemmin.

MITÄ JÄI KÄTEEN PERHEVALMENNUKSESTA?

Perehdytystä tulevaan annettiin neuvolasta toki koko raskausajan, mutta näin jälkeenpäin muisteltuna suurin osa perehdytyksestä keskittyi pitkälti synnytykseen.

Muistan, että perhevalmennuksessa saimme mm. perusteet vauvan kylvettämiseen ja pääsimme kuulemaan kummikätilön infoa synnytyksestä. Synnytysvalmennusta kuunnellessani ymmärsin, ettei luonnollinen synnytys ollut mun juttu. Onneksi asiat myöhemmin menivät kuten olin halunnutkin ja vauva syntyi suunnitellulla sektiolla.

Mitä olisin kaivannut perhevalmennukselta ja neuvolakäynneiltä synnytykseen valmistautumisen ja raskauden seurannan ohella? Enemmän konkreettista tietoa vauva-arjesta ja myös tietoa siitä, millaisia eri keinoja ongelmatilanteissa voisi kokeilla.

Neuvolasta kuitenkin saatiin kotiin monisteita, joissa pyydettiin keskustelemaan kumppanin kanssa siitä, millaisia vanhempia aiottaisiin olla. On kuitenkin todella vaikea suunnitella jotain, mistä ei tiedä vielä mitään. Vähän kuin olisi aloittamassa uutta työtä, mihin ei ole perehdytetty ollenkaan. Tällöin on hyvin vaikeaa kuvitella mahdollisia vaikeuksia, kun ei vielä yhtään tiedä millaista työ edes on.

Moni perhevalmennuksen kerroista siis keskittyi synnytykseen, mutta onneksi siellä oli myös hyviä kertoja imetykseen ja vauvan perushoitoon liittyen.

MIKÄ VAUVA-ARJESSA YLLÄTTI?

Teoriassa vauvan perushoito on helppoa. Kaikissa ohjeissa mainitaan kerta toisensa jälleen, että syötä vauvaa, vaihda vaippa tarpeen mukaan, puhdista vauva säännöllisesti ja helli vauvaa.

Todellisuus… No ei aivan niin yksinkertaista.

Sairaalan neljän päivän pikakurssi toimi perehdytyksenä vanhemmuuteen. Olisin voinut viettää sairaalassa viikon ja siltikin se olisi tuntunut liian lyhyeltä ajalta.

Joka päivä oppi hirvittävän paljon uusia asioita. Kun kotiinlähtö sitten koitti, niin silloinhan ne ongelmat vasta alkoivat. Kotiuduttiin perjantaina ja neuvolan käynti oli sovittu kotiimme heti maanantaiksi. Ensimmäinen yö kotona oli tietysti vaikea ja vauva itkikin yöllä puoli viiteen asti.

En tuolloin keksinyt mitään muuta vaihtoehtoa, kun kävellä vauva sylissä ympäri kämppää pari tuntia putkeen. Siinä vaiheessa vauva vaihtoi syliä, kun omat voimat loppuivat.

En tiennyt mitään vippaskonstia, jolla olisin saanut vauvan rauhoittumaan. Ja sitä kiljumisen ja parkumisen määrä (kaikella rakkaudella, bebe) ... Siihenkin voisi mielestäni tulevia vanhempia valmentaa jo etukäteen.

Olisipa neuvolan tai valmennuksen kautta annettu vinkkejä siihen, mitä tehdä silloin, kun vauva itkee jotain muuta kuin likaista vaippaa, läheisyyttä tai nälkää.

Mistä itku sitten johtui? Musta tuntuu, että itku johtui (ja johtuu edelleen) mahakivuista.

1. MIKSI VAUVANI ITKEE?

Tätä mietin usein.

Monet vauvat kärsivät vatsavaivoista ja mahdollisesti myös jonkinlaisesta refluksista. Nyt aiheeseen perehtyneenä olen huomannut, että nämä ovat ilmeisesti hyvin yleisiä vaivoja.

Vauvat hakevat lohtua itkuun syömisestä, eli kun vauvan maha on kipeä, vauva haluaa rinnalle. Kun syöminen on kuitenkin vatsavaivojen syypää, syntyy liiasta imettämisestä ikävä kierre. 

Jos olisin tämän tiennyt, oltaisiin ehkä saatu nukkua ensimmäisenä yönä vähän pidemmät yöunet. Minä luulin, että vauvalla on koko ajan nälkä, kun tosiasiassa vauvalla oli ilmeisesti kipeä maha. Niinpä imetin vauvaa lähes tunnin välein, joka johti siihen, ettei vauvan vatsa ollut missään vaiheessa tyhjä.

Mitä enemmän vauva myös itkee, sen enemmän ilmaa vauva nielee. Ilma aiheuttaa kipua suolistoon, josta seuraa taas lisää itkua. Jos ja kun tähän itkuun vastataan imettämisellä, tulee vielä lisää itkua. 

Byäää!

2. VAUVAA ITKEE – ÄITI ITKEE

Seuraava minulle uutena tietona tullut asia liittyi myös itkuun. Kun vauva itkee tarpeeksi, äitikin itkee. Ilmeisesti se liittyy jotenkin hormoneihin.

Tätä asiaa voisi painottaa puolisoille neuvolassa ennen vauvan syntymää. Edes parisuhteen tähden... Miettikää puolison fiiliksiä siinä vaiheessa, kun äippä itkee aivonsa pihalle parkuva vauva sylissään.

Edelleen mietin niitä ihmisiä kivikaudella… Miten?!

ennin-kengissa-aitiys-yllatti

3. MUISTA RÖYHTÄYTTÄÄ

Ja vielä niihin mahakipuihin liittyen. En myöskään tiennyt, miten paljon vauvaa pitää röyhtäyttää ja kuinka raskasta röyhtäyttäminen fyysisesti on. Kun röyhtäyttää noin kahdeksan kertaa vuorokaudessa vähintään 10 minuutin ajan, niin huh!

Ensimmäisen parin viikon aikana imettäminen oli niin helppoa, sillä vauvaa ei tarvinnut röyhtäyttää, vaan vauva saattoi jopa nukahtaa imettämisen päätteeksi syliin. Vaan ne ajat ovat ohi, sillä nyt vauvaa pitää röyhtäyttää, tai muuten tulee puklu.

Voin sanoa, ettei ole kivaa katseltavaa, kun vauva yöllä herää selällään maatessaan omaan pukluunsa. Saa äippä siinä samalla muutaman ylimääräisen sydämentykytyksen, kun luulee vauvansa tukehtuvan.

Jos olette raskaana, nyt viimeistään on hyvä aika katsoa Yösyöttö-niminen elokuva. Minä ostin ko. leffan omaksi.

4. LASTENTARVIKKEET

Vauvalleen voi hankkia loputtomasti erilaisia tarvikkeita. Näitä kannattaa pohtia jo ennen vauvan syntymää, mutta tarvikkeita voi aivan hyvin hankkia myös vasta sitten, kun vauva on jo syntynyt.

Kaikki eivät edes kaipaa sitteriä tai erillistä kehtoa, vaan vauvaa voi esimerkiksi pitää hetken sohvalla tai nukuttaa äitiyslaatikkoon tai vaunukoppaan.

Vinkki: vauva-aika on niin lyhyt, että vähänkäytettyjä tuotteita löytää edullisesti nettikirppiksiltä.

Kapalo:

Vauvan nukuttaminen voi tunnetusti olla hankalaa. Jo sairaalassa neuvottiin kokeilemaan kapaloa. Ensimmäiset yöt vauva nukahti ainoastaan kapaloon, mutta sittemmin homma kävi hankalammaksi, eikä nukuttaminen kapaloon ole enää toiminut. Kävin jopa ostamassa kapalopussin, mutta vielä mitä, se oli yhtä tyhjän kanssa. Venyvälle kapalopussille ei ole ollut mitään käyttöä ensimmäisen kokeilun jälkeen.

Vinkki: Kapalon virkaa ajaa mikä tahansa iso joustamaton liina. Hyötykäyttöön siis vanhat lakanat, sillä niistä saa leikattua juuri oikeankokoisen kapaloliinan.

Kehto:

Tämä hankinta tuli tarpeeseen! Petite Cherien Mooseskori on toiminut vauvan ensisänkynä, vaikka nukuttaminen kehtoon olikin aluksi hankalaa. Mooseskorin hyvä puoli on kuitenkin se, että kehto mahtuu kapeaan tilaan sängyn viereen. Päivällä siirrän kehdon ja keinutelineen olohuoneeseen, jotta vauva voi nukkua turvallisesti valvovan silmäni alla. Mooseskorin voi myös ottaa mukaan kyläillessään, sillä se käy matkasängystä.

Neuvolasta saatiin hyvä vinkki siihen, että vauva tarvitsee pesämäisen sängyn. Niinpä kehto on ollut hyvä valinta ensisängyksi, sillä pieni vauva saattaa tuntea olonsa turvattomaksi liian tilavassa sängyssä. Vauva on tottunut kohdun tiiviiseen tunnelmaan, joten myös sängystä kannattaa tehdä tiivis. Sänkyä kannattaakin yrittää pienentää esimerkiksi rullattujen pyyhkeiden tai peittojen avulla. Kun vauvalla on liikaa tilaa, vauva sätkii ympärilleen. Tämä taas herättää vauvan.

Ostin Mooseskorin keinujalustalla ja tätä voin suositella muillekin. Keinumisesta on ollut apua vauvan rauhoittamisessa. Onneksi vauva tosin nykyään nukahtaa kehtoon keinutti kehtoa tai ei.

Sitteri:

Vauvalle hankittiin sitteri, jotta hän voi hetken levätä kohoasennossa vaikkapa odottaessaan lähtöä kauppaan tai kävelylle. Kehdossa vauva ei nimittäin viihdy hereillä, mutta sitterissä (tutti suussa) vauva saattaa istua tovinkin tyytyväisenä. 

Usein kyllä sitteri on sijoitettava telkkarin eteen ja kanavilta valittava jokin suomenkielinen ohjelma. Sitä vauva sitten tuijottaa ihmeissään. Ja joo... Olen myös kuullut, että jotkut eivät anna vauvansa vilkaistakaan television suuntaan...

Sitterin virkaa meillä ajaa välillä myös lepakkotuoli. Tosin siinä vauva viihtyy vain ihan hetken.

Imetystyyny:

Onneksi en hankkinut kalliita imetystyynyjä, sillä olen huomannut, että mitkä vain tyynyt ajavat asiansa, kunhan niitä on tarpeeksi ja niistä saa kasattua oikean korkuisen kasan käden alle. Tai no, Doomoon raskaustyynyn ostin raskausaikana nukkumista helpottamaan. Sittemmin sille ei enää ole ollut käyttöä.

Pinnasänky ja kantoreppu

Seuraavaksi suunnitelmissa onkin pinnasängyn ja ergonomisen kantorepun hankkiminen. Kantorepuksi olen pohtinut Manducaa ja pinnasänky varmaan hankitaan Ikeasta

Onko teillä näihin jotain vinkkejä?

mooseskori-petite-cherie-luonnonvalkoinen

Laitan Mooseskorin jalkopäähän välillä tyynyn, sillä vauva nukkuu paremmin jalat hieman koholla.

mooseskori-petite-cherie baby-bjorn-bliss-mesh-sitteri
BabyBjörn Bliss -babysitteri ajaa asiansa! Väri ei ehkä ole kaunein, mutta tämä olikin alennuksessa... :)

5. NISKAN JUMITUS JA PÄÄKIVUT

En myöskään arvannut, miten jumiin niska ja hartiat voivat mennä vauvan imettäminen ja kantamisen takia. Olen lukenut imetysoppaat kannesta kanteen moneen otteeseen, mutta silti joka kerta vanhoja opuksia ja monisteita lukiessani löydän niistä uusia asioita. 

Päätelmäni on, että koska tässä duunissa on niin paljon uusia asioita, kaikkea ei voi oppia kerralla. Suurin osa hommasta tulee opittua virheiden kautta. Mun piti saada niskat niin jumiin, että parin viikon päivittäinen päänsärky herätti mut lukemaan ohjeet vielä kerran läpi. Vasta nyt alkaa tuntua siltä, että imettäminen alkaa luonnistua. 

Kantamista varten kävin eilen muuten ostamassa kantoliinan, jota aion testata pikimmiten.

6. PÄIVÄ KERRALLAAN

Tämä on ehkä v-mäisin ohje, joka tuoreille vanhemmille annetaan, mutta valitettavasti totta. Harmi, ettei se vaan useimmiten lohduta siinä tilanteessa, kun epätoivon hetket ovat jo päällä.

Päivä kerrallaan on kuitenkin mentävä ja pian sitä huomaakin, että oma muksu on jo tarhassa. Nämäkin kaksi kuukautta on menneet hujauksessa, eikä alun vaikeuksia välillä edes muista.

Tästä syystä suosittelen pitämään päiväkirjaa ja kirjaamaan asioita muistiin päivittäin tai viikoittain. Kannattaa kirjoittaa ylös ihan pieniäkin asioita, kuten ketkä kävivät katsomassa vauvaa ja millainen vauvan päivä oli. Niitä on varmasti kiva lukea myöhemmin.

ennin-kengissa-vauva

VINKIT TULEVILLE ÄIDEILLE

Synnytykseen perehtymisen ohella suosittelen lukemaan tietoa siitä, millaista vauvan perusarki pahimmillaan ja parhaimmillaan on. Tein sen virheen, että murehdin synnytystä lähes koko raskausajan. Tuonkin ajan olisin voinut keskittyä vauva-arkeen tutustumiseen.

Vinkkinä myös se, että heti kun alat lukea tietoa vauva-arjesta ja sinulla on puoliso, joka myös tulee osallistumaan vauvan kasvattamiseen, niin varmista, että myös puoliso lukee ohjeet läpi

Lukuvinkkejä:

  1. www.vau.fi
  2. Itkuinen vauva ja koliikki (kannattaa lukea, vaikka ei koliikkia olisikaan)
  3. Imetysmatkalla-opas
Suosittelen lukemaan ohjeita läpi pitkin matkaa. Vau.fi-sivusto on siitä hyvä, että sieltä voi tilata uutiskirjeen, jolloin saa viikoittain sähköpostiin oikeasti hyödyllisiä vinkkejä. Osittain Vau:n juttujen avulla minäkin valmistauduin tulevaan.

Tietysti alan kirjallisuutta löytyy myös paljon ja niistä otankin mielelläni vinkkejä vastaan. Tuleville äideille kuitenkin suosittelen tutustumista kirjallisuuteen jo ennen vauvan syntymää. Lukekaa vinkkejä läpi nyt, sillä voi olla, ettei kirjoja ehdi hetkeen lukea vauvan synnyttyä.

Tässä myös hieman toisenlainen lukuvinkki:

Entinen opiskelukaverini vinkkasi minulle "Nyt vittu nukkumaan*-kirjasta. Kirjalle on myös jatko-osa: "Nyt vittu syö*! Voisiko näistä olla apua? En ole itse vielä ehtinyt tutustua, hah.

Toisaalta nyt tarkemmin asiaa miettineenä, on ehkä ihan hyvä, että osa vauva-arjen iloista ja suruista tuleekin koettua kantapään kautta. Niin paljon uudenlaista iloa vauva on arkeen tuonut. 

Hellyyttä, pyyteetöntä rakkautta ja vauvantuoksuista arkea. Tätä ei saa pitää itsestäänselvyytenä.

Postaukselle tulossa jatkoa pian!

t. Enni

*Sisältää syvälinkin. Vauvan asu saatu blogin kautta Ellosilta.

Lue myös / Read also


Kommentit

  1. Hei!
    Voi tuo viiteen itkeminen kuullostaa rankalta! Onko teillä koliikkia?
    Meinasin just tulla vinkkaamaan että kyllä vanha kansa tiesi! Vinkkeinä siis kehto oli meilläkin ihan pe-las-tus! Onhan se pieni liike niin luonnollista näille pienille kun masussakin tottunut jatkuvaan liikkeeseen niin varmasti alkuun tuntuu oudolta jos pitäisikin ihan paikallaan maata. :)
    Sitten hyssyttely. Suhinalla on ihmeellinen voima! Pölynimuri, hiustenkuivaaja auto liesittuuletin you name it! Se rauhotti meidän vaavin aina! Istuttii monena iltana kylpyhuoneen lattialla kattelemassa hiustenkuivaajaa 😅 Kaverilla oli kehto liesituulettimen alla 🙈 On vissii olemassa myös niitä suhina nalleja ja youtubesta löytyy whitenoise nimellä suhinaa :)
    Ja siis keinutuoli! Tän ostan HETI jos joskus saan toisen lapsen. Mummilassa kaikki röyhtäykset tuli niin helposti ku vähän kiikkas vauva olalla ja siihen uinahdetaan aina ku itekseen. Eikä tarvi kävellä ympäri asuntoa! Yölläki jos itki (meillä välillä tuli röyhtäyksiä vaikka oli nukkunutki jo tovin, eli ei aina tosiaa heränny nälkään vaan ku sai röyhyn tuleen niin nukahtiki olalle heti takas.) niin kävin kiikkaan vähä aikaa. Nyt ymmärrän miksi monissa blogeissaki on pinniksen vieressä penkki / kiikka! :D
    Ja siis maidoton ruokavalio! Siihen on siis niin monen tutun itkut hävinnyt vaikkei lopulta allerginen olisikaan, alkuun vaan herkkä. Se maito on niiiiiiiiin yleinen etten ymmärrä miksei siitä enempää puhuta, sitä ku ei oikeesti tarvi ja se niin monesti auttaa :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Suhina on mulle ihan uusi, voisi kokeilla sitä.

      En tiedä onko koliikkia, ei ainakaan vielä virallisesti diagnosoitu, mutta mun mielestä on! :D Mä aion kokeilla liesituuletinta haha. Autohan on jo ihan lemppariksi todettu.

      Mä itse asiassa just viime viikolla pohdin, että lainaisin mummolan keinutuolia. Voisinkin huomenna testata, olisko siitä apua röyhtäyttämisessä. Just se heijaava liike auttaa saamaan ilmaa ulos ja se käy työstä huh!

      Mä oon ollut taas maidoton noin parin kuukauden ajan ja välillä satunnaisesti syönyt jätskiä jne. En ole kyllä tällä erää vielä huomannut, että niinä kertoina olisi vauvan massu jotenkin erilainen. Ehkä siis ei ole maidon kanssa tekemistä, tai no ei sitä koskaan tiedä. Mutta jatkan edelleen maidottomalla, ellei satunnaisia poikkeuksia lasketa. Kotona en siis käytä mitään maitotuotteita omin päin, vaan kyläillessä.

      Kiitos vinkeistä, eli liesituuletin ja keinutuoli it is :D
      Ihanaa juhannusta!

      Poista
  2. Olipa mukava lukea vauvakuulumisiasi. Aloin muistella tyttäreni vauva-aikoja 10 vuoden takaa. Meillä oli koliikkia ja refluksivaivoja ja saimme lopulta ihan lääkkeen siihen. Sen antaminen vaan ei ollut ihan yksinkertaista. Se kun pitää antaa 15 ennen ruokailua ja siinä vaiheessa kun vauva on nälkäinen niin voit vaan kuvitella sen huudon määrän, kun ei saakaan vielä tissiä/pulloa vaan tujauksen lääkelitkua. Mutta. Jos teilläkin on tuota refluksivaivaa, mikä tuntuu olevan TODELLA yleistä, niin Mehiläisessä on hyviä asiantuntijoita. En nyt muista sen lääkärigurun nimeä, mutta varmaan osaavat sanoa respasta, jos kysäiset. Tsemppiä arkeen, kyllä ne vatsavaivat helpottavat viimeistään sitten, kun vauva alkaa syödä kiinteitä ja vatsalaukku hieman siitä kehittyy. Ihana vaavi sulla! <3

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos! <3 Kiva kuulla, että sai muistelemaan menneitä! Joo täytyy seurailla, että miten tilanne edistyy ja toivoa, että ehkä parin kuukauden päästä tilanne olis jo vähän parempi. Musta tuntuu, että joka päivä mennään kohti parempaa, vaikka välillä tulee vähän takapakkia!

      Ihana, että jätit kommenttia! :)

      Poista

Lähetä kommentti

Totta turiset kuomaseni:

Lue myös