BY ENNI MÖRK

Lapsen saaminen muutti rahankäyttöä.  Ennen lapsiarkea mietin usein, miksi rahaa ei jää säästöön. Nyt mietin välillä, miten sitä rahaa riitti silloin, vaikka elin omilla tuloillani, palkkani oli pienempi ja eläminen oli muutenkin halvempaa. Ruokaan menee enemmän rahaa, vaatteita ja kenkiä saa olla ostamassa jatkuvasti, harrastukset maksavat, vakuutukset ovat kalliita ja ulkomaanmatkan hinta voi helposti tuplaantua. Sitten ovat vielä ne pienet menot, joita ei etukäteen edes ajattele: syntymäpäivälahjat kavereille, lääkkeet, uudet kumisaappaat ja sadat muut pienet hankinnat, jotka yhdessä muodostavat yllättävän suuren summan. Toisaalta elämä muuttuu myös toisella tavalla. Monilla baari-illat, ravintolakäynnit tai muut omat menot vähenevät, joten rahaa säästyy myös sitä kautta . Minulla suurin muutos on kuitenkin tapahtunut omassa ajattelussa. Ennen ostin herkemmin tavaroita itselleni: kenkiä, laukkuja... Nykyään mietin paljon useammin, tarvitsemmeko tätä oikeasti vai olisiko raha par...

Kukapa suomalainen ei joskus haaveilisi lottovoitosta tai miljoonaperinnöstä? Kyllähän se houkuttelisi. Todennäköisyys on kuitenkin sen verran pieni, että omaa taloutta kannattaa rakentaa ennemmin omilla päätöksillä kuin onnenpotkua odottamalla. Eikä tämä ole minun Ferrarrini. Lue alas, niin näet kenen se on! Mikä on tavoitteeni? Tavoittelen taloudellista turvaa ja sitä, ettei rahasta tarvitsisi stressata jatkuvasti. Oma hyvin maltillinen varallisuuteni ei ole syntynyt yhdessä yössä, vaan pienistä kuukausittaisista päätöksistä: säästämisestä, sijoittamisesta ja lainojen lyhentämisestä. Luin aiemmin kirjottamaani julkaisua ja halusin päivitellä kuulumisia. Onhan tuosta julkaisusta kulunut aikaa jo kahdeksan vuotta. Aloitin sijoittamisen vasta keväällä 2018 ja ainut asia mikä harmittaa on se, etten tajunnut aloittaa sitä aikaisemmin. En ole koskaan lähtenyt tavoittelemaan pikavoittoja, vaan ajatuksena on ollut yksinkertaisesti laittaa rahaa sivuun vähän kerrallaan. Kolmessa vuodessa sai...

Kesäloma on ihanaa aikaa, mutta samalla huomaan joka vuosi saman asian... Kesä on yllättävän kallis ja rahaa palaa ihan huomaamatta. Yhtäkkiä rahaa kuluu jäätelöihin, kahvilaan, huvipuistoihin, bensoihin, matkoihin ja ulkona syömiseen. Yksittäiset ostokset eivät tunnu suurilta, mutta yhdessä niistä kertyy helposti satojen eurojen menoerä. Varsinkin ulkomailla päivässä saattaa palaa ihan hirveä summa rahaa. Ja mikä hassuinta, myös kotona kuluu rahaa. Terveellinen ruoka on ainakin ravintoloissa huomattavasti kalliimpaa kuin epäterveellinen vaihtoehto. Olen myös huomannut toisen ristiriidan. Juuri ne asiat, jotka helpottavat arkea, usein maksavat eniten. Jos väsyttää, ravintolaan lähteminen tuntuu hyvältä idealta. Kun kotona alkaa seinät kaatua päälle, tekisi mieli keksiä lapsille jotain uutta tekemistä. Huomaan itse viihtyväni paljon reissussa, koska kotona odottaa pyykit ja tiskit. Jos haluaa viettää "täydellisen kesäpäivän", niin siihen saa helposti uppoamaan paljon rahaa. Tä...

Odotan kesälomaa koko vuoden. Mielikuvissa se on kiireettömiä aamuja, jäätelöä, uimista, päiväretkiä ja pitkiä valoisia iltoja. Todellisuus on usein juurikin tätä, mutta samalla myös jotain ihan muuta. Kun lapset ovat kotona viikkoja putkeen (tämä on muuten ensimmäinen kokonaan yhteinen kesäloma ikinä), arjen rytmi muuttuu täysin. Ruokaa tehdään jatkuvasti, koti sotkeutuu ennätysajassa, ääntä riittää aamusta iltaan ja oma aika tuntuu katoavan kokonaan, tai jos sitä on, niin se on nukkumaanmenoaikana. Meillä rutiinit ja rytmit on arjessa todella tärkeitä. Silti samaan aikaan tietää elävänsä niitä vuosia, joita vielä joskus kaipaa. Miten siis voisi nauttia kesästä enemmän ilman, että yrittää tehdä siitä täydellisen?   1. Ensiksi lopetetaan täydellisen kesäloman tavoittelu Sosiaalinen media näyttää helposti vain täydelliset ulkomaanreissut lasten kanssa, hiekkarannat ja iloiset perhepotretit. Todellisuudessa lähes jokaisessa lapsiperheessä riidellään, väsytään, siivotaan ja kysytään s...

 Mainos: Lapsimessut Tuli muisto kahden vuoden takaa. Olin viimeisiä aikuiskoulutustuella opiskelevia, ja opiskelin opintovapaalla positiivista psykologiaa Espanjassa. Hengailtiin kuukausi lapsen kanssa auringossa.  Tuo on ollut elämäni yksi parhaimmista ajanjaksoista, vaikka huhheijaa oli meillä myös vilinää ja koheltamista. Opin paljon, itsestänikin. Sain arkeen uutta potkua ja ehkä myös vahvuutta selvitä seuraavien vuosien rankoista kokemuksista.  Ikinä sitä ei tietenkään ole valmis itsensä kanssa. Surut ja ilot kuuluvat elämään, vaikka välillä surun aiheet ovatkin epäreiluja.  Ensi viikonloppuna juhlitaan elämää, iloa ja lapseni synttäreitä. Kahden viikon päästä jatketaan hulinoita  Lapsimessuilla . Lapsimessut 24.–26.4.2026 Helsingin Messukeskuksessa! t. Enni

Mulla on sulle vinkki, jos asut Etelä-Suomessa ja olet kiinnostunut hyvinvoinnista ja rentoutumisesta! Kukoistuksen Aika   on hyvinvoinnin tapahtuma täynnä oivalluksia, rauhaa ja lempeää muutosta. Tapahtuma järjestetään 18.4.2026, Krapin Onnelassa, jonne kokoontuu joukko ihmisiä, joita yhdistää yksi teema: halu voida hyvin, kokonaisena ja omannäköisesti.  Kukoistuksen Aika on tarkkaan suunniteltu hyvinvoinnin tapahtuma, jossa yhdistyvät laadukas asiantuntijatieto, kokemuksellisuus ja rauhoittava, UPEA ympäristö. Päivä rakentuu Eino Leino -salin vaikuttavista puheenvuoroista, joissa tunnetut ja arvostetut puhujat johdattavat osallistujat ymmärryksestä oivalluksiin ja kohti konkreettista muutosta.  Menisin, mutta... Tämä olisi täydellinen tapahtuma osallistua, mutta en pääse tänne ja haluan aidosti vinkata tästä seuraajakunnalleni pro bonona. Järjestän lapselleni syntymäpäiväjuhlat samana päivänä, joten minulla on tiedossa vilinää.  Olisiko sulla aikaa keskittyä itsees...

Mainos: Lapsimessut Lapsellista aikaa tiedossa! Monesko kerta sulla on Lapsimessuilla ? Itselleni tämä kevät on vasta toinen, vaikka tuntuu että tapahtumasta on puhuttu vuosia. Kävimme viime vuonna ensimmäistä kertaa, ja lapsi tykkäsi valtavasti.  Kivaa olla mukana messuilla tänäkin vuonna vaikuttajana! Lapsimessuilla riitti aikuisillekin ohjelmaa, sillä samaan aikaan järjestettiin Ruokamessut, eikä meidän lopulta tarvinnut syödä messuilla lounasta ollenkaan. Lapsimessut 24.–26.4.2026 Messukeskuksessa Tänä vuonna Lapsimessut juhlii 25-vuotista taivaltaan. Luvassa on musiikkia, satuhahmoja, tekemistä ja harrastuskokeiluja, ja jos viime vuoteen on luottaminen, niin myös pomppumaailma (sormet ristiin). Aukioloajat: pe 9–18 la 9–18 su 9–17 Vinkki ruuhkaa vältteleville! Jos tungos ei ole se houkuttelevin juttu, suosittelen menemään paikalle vasta iltapäivällä. Monet perheet syövät puolen päivän aikaan, jolloin myös tuohon aikaan käytävät väljenevät jonkin verran. Liput saa tänään vielä...

Läsnäoloharjoittelija täällä taas hei!  Ootko valmis superlyhyeen harjoitukseen? Mitä muistat viime viikosta?  Muistatko monessako palaverissa istuit? Vai muistatko kuitenkin sen uuden kahvilan missä kävit, tai uuden lenkkipolun, jossa juoksit? Sä muistat viikolta ne hetket, jotka on uusia.  Et niitä arkisia rutiineja. Ja jos elämä on vaan arkea ja saman toistoa, elämä voi tuntua lipuvan ohi.  Oon kokenut, että uudet pienetkin kokemukset saa elämän tuntumaan pidemmältä. Yksi päivä syötiin lounasta ravintolassa työkavereiden kanssa. Sitä ei useinkaan tehdä ja se on heti jäänyt mieleen. Kokeile tehdä täällä viikolla yksi pieni juttu, mitä et ole ennen tehnyt.  Sen ei tarvitse olla mikään iso juttu. Esimerkiksi eri reitti kotiin, yksi uusi leikkipuisto lapsen kanssa, jäätelöä saunassa... Me oltaisiin haluttu lähteä ulkomaille pääsiäislomalla. Kuitenkin aika moni paikka olisi ollut kiinni, joten päätettiin, että otetaan kaikki irti kotona lomailusta.  No mitä l...

  Yritätkö säkin välillä kontrolloida muita ihmisiä tai tilanteita?  Kelaa, että on ihmisiä, jotka on tatuoineet ihoonsa tämän teorian mukaisen voimamantran eli let them!  Läsnäoloharjoittelija täällä moi!  Pääsiäinen meni ja huomaan, että ajatukset kääntyy kevääseen, samalla ehkä myös vähän itseeni. Oon kuunnellut kirjaa, jossa puhutaan paljon ‘let them’ -teoriasta. Mel Robbinsin kirjoittama samaa nimeä kantava kirja on ollut alusta saakka huikeaa kuunneltavaa. Teoria kertoo yksinkertaisimmillaan siitä, että annetaan muiden olla mitä ovat, eikä yritetä kontrolloida kaikkea ympärillä. Oon huomannut ymmärtäväni ihmisiä taas vähän paremmin. Välillä jopa nauranut ajatukselle, että osa meistä on edelleen 8-vuotiaita aikuisten kehoissa (itseni välillä mukaan lukien). Samaan aikaan oon miettinyt tätä myös toiselta kantilta. Jos useimmiten “antaa olla” ja vetäytyy tilanteista tai ihmisistä, eikö silloin jää helposti myös kohtaamatta asioita, jotka voisi opettaa jotain? Mis...