Siirry pääsisältöön

Millaista Japanissa on ollut?

Tokyo Game Show 2015 -messujen päivä 2/2 oli osaltani vähän rauhallisempi, vaikka päivän aikana tulikin käveltyä paljon. En tiedä, kärsinkö vasta nyt aikaerorasituksesta, mutta heräilen yöllä ihmeellisiin aikoihin, tai sitten en saa enää aamulla kuuden aikoihin herättyäni uudestaan unta. Niinpä tänään on menty reiluilla viiden tunnin yöunilla.

Tänään messuilla kiertelin enää harvakseltaan ja loppupäivän kulutin kokonaan Sense Of Wonder Night 2015 -awardsien upeita indiepelien demoja katsellen. Mukana oli mielenkiintoinen, amerikkalaista tuotantoa oleva peli nimeltä Mushroom 11, sekä viihdyttävän näköinen ruotsalaisen TeamCrew:in suunnittelema peli nimeltä Frog Climbers.


Japanilaiset olivat taas menneet kehittelemään jotain ihan omaa, sillä he olivat hoksanneet sosiaalisen median ilmiön, jonka avulla kuka tahansa osaa small talkia, mutta kasvokkain kohdatessa ihmisistä tuleekin tuppisuita. Niinpä heillä oli peli nimeltä Kineo & Usuko, jota pelataan kahdestaan - yhdellä konsolilla. Peli on tarkoitettu esimerkiksi ensimmäisille treffeille, jos keskustelua ei vaikka syntyisikään. Yhteispelin tuloksesta muun muassa selviää, onko parilla tulevaisuutta, siis millainen match he ovat. Eikö kuulostakin ihan japanilaiselta haha?

Sen lisäksi yksi kiinnostavimmista ja omituisimmista peleistä oli Plug & Play, joka tietynlaisella sopimattomuudellaan, mutta upealla toteutuksellaan ja yksinkertaisuudellaan jäi kiinnostamaan. Pakko vielä loppuun mainita Little Nandon upea lavaperformanssi keltaisine kypäröineen ja ledivaloineen, sekä huikeinen musiikkeineen. Kieli poskella ideoitu ja toteutettu demo "Tough Coded: Live" oli niin absurdi ja täynnä actionia, että heilutin hassua ääntä pitävää lelukapulaani vimmatusti. Pelissä vilahtaa mm. George Clooney -bossi, eikä siitä sen enempää. Katsokaa video instagramista, tätä on vaikea kuvailla sanoilla oikein.

Tapahtuman jälkeen osallistuimme vielä Tokyo Game Show:n after partyyn, jossa pääsimme verkostoitumaan alan ihmisten kanssa. Siinä oli messut omalta osaltani.


Nyt alkaa myös tuntua epäsäännöllinen ruokailu, kahden viikon hotelliaamiaiset ja lukuisat alkoholittomat ginger alet, joissa on varmaan himppasen sokeria. Saas nähdä, miten tuskaa arkeen palaaminen tulee olemaan. Hotelliaamiaisen valitseminen osoittautui silti hyväksi ideaksi, sillä täällä onkin aivan erilainen päivärytmi kuin kotosalla. Täällä työntekijät aloittavan työpäivänsä 10-11 aikoihin aamupäivällä.

Töihin tullessa nautitaan normaalisti lounas tunnin aikana, eli työt aloitetaan esimerkiksi juuri yhdentoista aikoihin. Sen jälkeen puksutetaan hyvällä tuurilla seuraavat kolme-neljä tuntia ilman taukoja. Sitä seuraa lyhyt, maksimissaan kymmenen minuutin tauko, jonka jälkeen hommia jatketaan aina iltaan asti, tai niin pitkään kuin jaksaa.

Työpäivän päätteeksi olemme suunnanneet joka päivä syömään päivällisen vasta klo 21 aikoihin. En ole kertaakaan nähnyt, että työntekijät olisivat syöneet työaikanaan ylipäätään mitään. Täällä ei selvästikään päde viiden aterian päivärytmi.


Viimeisen yhteisen illan kunniaksi kävimme vielä 36. kerroksessa (vai 32?) ihmettelemässä Tokion näköaloja, minkä jälkeen suntasimme kahvilaan viimeistä kertaa. Pääsin vihdoin jakamaan yritykselle tuomani lahjat, jotka sisälsivät mm. Muumi-mukeja, -pyyhkeitä, -keksejä, -tarroja, sekä Marimekon servettejä, Marja Kurki -huiveja ja solmioita, puisia käsitöitä, sekä mun ihanan mummin itse tekemät valkoiset, pitsireunuksiset nenäliinat.

Worker Been kolme uskomattoman ystävällistä ja huolehtivaa työntekijää, jotka ovat viettäneet kanssamme reilun viikon ajan, olivat ihan fiiliksissä liinoista, sillä olihan mun 98-vee mummeli lahjoittanut samanlaisia mm. Jyrki Kataiselle ja Sauli Niinistöllekin.

Nyt on siis väsynyt, mutta hieman haikeakin mieli. Onneksi Tokiopäiviä on vielä jokunen jäljellä. Täällä on niin paljon nähtävääkin. Kiitos Worker Bee, arigato gosaimasta!

terv. Enni


Lue myös / Read also


Kommentit

Suositut tekstit

Atooppinen ihottuma ja turvonneet silmäluomet

Alan hiljalleen kyllästyä atooppiseen ekseemaan, joka on vaivannut minua aikalailla koko ikäni ajan. Olen onneksi säästynyt pahimmalta ihottumalta, mutta mitä vanhemmaksi tulen, sitä enemmän huomaan herkistyväni mm. kosmetiikalle. Vuonna 2014 herkistyin ripsipidennyksille niin paljon, että silmäluomeni olivat turvoksissa useita päiviä ripsien laiton jälkeen. Jo vuosia olen luottanut perusvoiteisiin ja unohtanut hajustetut vartalovoiteet kokonaan. Hajuvettäkin suihkutan nykyisin lähinnä vaatteille. Erityisesti käsien iho on välillä näyttänyt melkoisen hurjalta, varsinkin talvisin. Onneksi ihotautilääkäri määräsi pari vuotta sitten Protopicia , joka on toiminut loistavasti! Käytän sitä nykyisin ennaltaehkäisevästi. Nyt viime aikoina, tai oikeastaan jo kesästä lähtien, olen huomannut, että silmäluomeni ovat alkaneet reagoida silmämeikkiin. Olen huomannut, että pahiten luomia ärsyttää eyeliner . En enää arkisin laita lähes ollenkaan meikkiä silmiin, etteivät luomet turpoaisi päivän

KAKKUA AAMUPALAKSI? SARJASSAMME ÄITIVINKIT: VAUVALLE JA AIKUISILLE SOPIVA, HERKULLINEN JA NÄYTTÄVÄ SMOOTHIEKAKKU

Sarjassamme äitivinkit: Vauvan herkullinen kakku Mitä kakkua voi syödä hyvällä omalla tunnolla vaikkapa aamupalaksi? Haluatko tarjota juhlissa koko perheelle sopivan kakun?  Tämän loistavan vinkin sain eräillä vauvakutsuilla muutama kuukausi sitten. Kyseisille kutsuille sai jokainen halutessaan tehdä syötävää nyyttikestimeiningillä. Kutsuilla olikin tarjolla raikkaan näköinen kakku meille ja lapsukaisillemme. Kyseistä kakkua pystyi syömään alle vuoden ikäinen lapsikin. Mikä on siis tämä mystinen kakku, joka sopii erinomaisesti tarjottavaksi vauvalle, taaperolle, äidille, isälle ja vaikka koko suvulle? Se on kuvan smoothiekakku ! "Tein tyttäreni syntymäpäiville smoothiekakun  keksi-voiseokseen, mutta alkuperäisen ohjeen mukaan  pohjan voi tehdä myös keksi-hedelmäsose-pohjaan tai apinaevääseen" Smoothiekakun resepti on helposti sovellettavissa Toki kyseisen smoothiekakku tulee tehdä vauvaystävällisempänä, jos seurueessa on alle vuoden ikäisiä nape

10 KUUKAUTTA SMILE-LASERLEIKKAUKSEN JÄLKEEN

Kohta on kulunut vuosi Smile-laserleikkauksesta , joten ajattelin kerrata kokemuksia leikkauksen jälkeisestä ajasta ja elämästä. Edellisen kerran kertasin kuulumisia vain kuukausi laserleikkauksen jälkeen, tuon postauksen voitte lukea täältä . Tänään oli oikeastaan hyvä päivä kirjoittaa tämä postaus, sillä kulunut aika on saanut unohtamaan osan negatiivisista kokemuksista. Toipuminen ei ole ollut ihan helppoa, mutta onneksi toipumisvaiheen oireet eivät ole olleet niin pahoja. Tänään aamulla mun näkö oli nimittäin aika sumea toisessa silmässä, mutta se saattoi johtua siitä, että silmät olivat muutenkin hieman turvoksissa.  Ajoittaisia näön sumeutumisia on ollut havaittavissa nyt pitkin vuotta, mutta olen laittanut ne edelleen leikkauksen piikkiin. Sen sijaan yleislääkäri, jonka vastaanotolla kävin viime viikolla, oli kovin kiinnostunut näköhäiriöistäni. Katsotaan siis liittyykö niihin jotain muutakin, vai onko tämä edelleen toipumisesta johtuvaa. Sumeutta on siis havaittavissa

Moderni sauna ja upotettava kiuas

Moderni sauna Kahden talon suunnittelu on edennyt siihen vaiheeseen, että toinen taloista sai juuri muuttoluvan. Viimeisimpänä työn alla on ollut saunojen suunnittelu ja toisen talon saunan valmistumista onkin odoteltu innokkaana. Saa nähdä, pääseekö jo ensi viikolla saunaan. Saunan kanssa sai tosin raapia päätä. Ihan alunperin saunan puut oli tilattu talofirmalta, mutta lopulta kävi ilmi, että valikoima rajoittui parhaimmillaankin vain STP-profiililla varustettuun tervaleppään, eikä tässä edes hinta toiminut porkkanana. Siispä ei auttanut muu kuin alkaa etsiä saunan puita eri valmistajilta.  Saunan suunnittelu loppusyksystä oli varmaan huonoin ajankohta ikinä, sillä joko kaikki muutkin rakensivat saunoja, tai myös materiaalipula näkyi kauppojen valikoimissa. Lopulta löytyi onneksi kiva vaihtoehto, joka täytti allekirjoittaneen vaativat kriteerit. Saunan paneeliksi ja laudepuuksi valikoituivat lopulta ThermoRoyal sarjan suoralla profiililla oleva kaunis apachi. Puut tilattiin  Väripirt

HIUSTENPIDENNYSTEN VÄRJÄÄMINEN KOTONA

M ulla tulee tästä postauksesta todella nostalgiset fiilikset, tämä on vähän sitä vanhempaa "Ennin kengissä" -matskua. Vastaavan postauksen toteutin vuonna 2012 tismalleen samana päivänä 11.4 ja ihan sattumalta tänäänkin päädyin samojen puuhien pariin! Aiheena on siis hiustenpidennysten värjääminen . TAUSTAA Olen aina tykännyt laittaa ja kasvattaa hiuksiani. Itse asiassa kampaajankin ammattikin on aina kiinnostanut, mutta olen niin herkkä kaikille hajusteille ja tököteille, ettei ammatti sopisi minulle. Kuitenkin tykkään värkätä hiusten kanssa (kokeilla esim. pinkkiä, kun siltä tuntuu ) ja aika usein myös pelleillä kaapista löytyvien hiustenpidennysten kanssa. Mulla on ollut vuosien ajan vaikka millaisia kokemuksia kotitekoisista hiustenpidennyksistä ja niistä on saatu kehuja ihan kampaajiltakin. Minulla on myös ollut tapana hamstrata alennuksista hiusvärejä omien hiusten värjäämistä varten, tai sitten juuri tällaisia pieniä projekteja varten.  Olin my