Siirry pääsisältöön

Millaista Japanissa on ollut?

Tokyo Game Show 2015 -messujen päivä 2/2 oli osaltani vähän rauhallisempi, vaikka päivän aikana tulikin käveltyä paljon. En tiedä, kärsinkö vasta nyt aikaerorasituksesta, mutta heräilen yöllä ihmeellisiin aikoihin, tai sitten en saa enää aamulla kuuden aikoihin herättyäni uudestaan unta. Niinpä tänään on menty reiluilla viiden tunnin yöunilla.

Tänään messuilla kiertelin enää harvakseltaan ja loppupäivän kulutin kokonaan Sense Of Wonder Night 2015 -awardsien upeita indiepelien demoja katsellen. Mukana oli mielenkiintoinen, amerikkalaista tuotantoa oleva peli nimeltä Mushroom 11, sekä viihdyttävän näköinen ruotsalaisen TeamCrew:in suunnittelema peli nimeltä Frog Climbers.


Japanilaiset olivat taas menneet kehittelemään jotain ihan omaa, sillä he olivat hoksanneet sosiaalisen median ilmiön, jonka avulla kuka tahansa osaa small talkia, mutta kasvokkain kohdatessa ihmisistä tuleekin tuppisuita. Niinpä heillä oli peli nimeltä Kineo & Usuko, jota pelataan kahdestaan - yhdellä konsolilla. Peli on tarkoitettu esimerkiksi ensimmäisille treffeille, jos keskustelua ei vaikka syntyisikään. Yhteispelin tuloksesta muun muassa selviää, onko parilla tulevaisuutta, siis millainen match he ovat. Eikö kuulostakin ihan japanilaiselta haha?

Sen lisäksi yksi kiinnostavimmista ja omituisimmista peleistä oli Plug & Play, joka tietynlaisella sopimattomuudellaan, mutta upealla toteutuksellaan ja yksinkertaisuudellaan jäi kiinnostamaan. Pakko vielä loppuun mainita Little Nandon upea lavaperformanssi keltaisine kypäröineen ja ledivaloineen, sekä huikeinen musiikkeineen. Kieli poskella ideoitu ja toteutettu demo "Tough Coded: Live" oli niin absurdi ja täynnä actionia, että heilutin hassua ääntä pitävää lelukapulaani vimmatusti. Pelissä vilahtaa mm. George Clooney -bossi, eikä siitä sen enempää. Katsokaa video instagramista, tätä on vaikea kuvailla sanoilla oikein.

Tapahtuman jälkeen osallistuimme vielä Tokyo Game Show:n after partyyn, jossa pääsimme verkostoitumaan alan ihmisten kanssa. Siinä oli messut omalta osaltani.


Nyt alkaa myös tuntua epäsäännöllinen ruokailu, kahden viikon hotelliaamiaiset ja lukuisat alkoholittomat ginger alet, joissa on varmaan himppasen sokeria. Saas nähdä, miten tuskaa arkeen palaaminen tulee olemaan. Hotelliaamiaisen valitseminen osoittautui silti hyväksi ideaksi, sillä täällä onkin aivan erilainen päivärytmi kuin kotosalla. Täällä työntekijät aloittavan työpäivänsä 10-11 aikoihin aamupäivällä.

Töihin tullessa nautitaan normaalisti lounas tunnin aikana, eli työt aloitetaan esimerkiksi juuri yhdentoista aikoihin. Sen jälkeen puksutetaan hyvällä tuurilla seuraavat kolme-neljä tuntia ilman taukoja. Sitä seuraa lyhyt, maksimissaan kymmenen minuutin tauko, jonka jälkeen hommia jatketaan aina iltaan asti, tai niin pitkään kuin jaksaa.

Työpäivän päätteeksi olemme suunnanneet joka päivä syömään päivällisen vasta klo 21 aikoihin. En ole kertaakaan nähnyt, että työntekijät olisivat syöneet työaikanaan ylipäätään mitään. Täällä ei selvästikään päde viiden aterian päivärytmi.


Viimeisen yhteisen illan kunniaksi kävimme vielä 36. kerroksessa (vai 32?) ihmettelemässä Tokion näköaloja, minkä jälkeen suntasimme kahvilaan viimeistä kertaa. Pääsin vihdoin jakamaan yritykselle tuomani lahjat, jotka sisälsivät mm. Muumi-mukeja, -pyyhkeitä, -keksejä, -tarroja, sekä Marimekon servettejä, Marja Kurki -huiveja ja solmioita, puisia käsitöitä, sekä mun ihanan mummin itse tekemät valkoiset, pitsireunuksiset nenäliinat.

Worker Been kolme uskomattoman ystävällistä ja huolehtivaa työntekijää, jotka ovat viettäneet kanssamme reilun viikon ajan, olivat ihan fiiliksissä liinoista, sillä olihan mun 98-vee mummeli lahjoittanut samanlaisia mm. Jyrki Kataiselle ja Sauli Niinistöllekin.

Nyt on siis väsynyt, mutta hieman haikeakin mieli. Onneksi Tokiopäiviä on vielä jokunen jäljellä. Täällä on niin paljon nähtävääkin. Kiitos Worker Bee, arigato gosaimasta!

terv. Enni


Lue myös / Read also


Kategoriat

Kommentit

Lähetä kommentti

Totta turiset kuomaseni.

Suositut tekstit

10 KUUKAUTTA SMILE-LASERLEIKKAUKSEN JÄLKEEN

Kohta on kulunut vuosi Smile-laserleikkauksesta , joten ajattelin kerrata kokemuksia leikkauksen jälkeisestä ajasta ja elämästä. Edellisen kerran kertasin kuulumisia vain kuukausi laserleikkauksen jälkeen, tuon postauksen voitte lukea täältä . Tänään oli oikeastaan hyvä päivä kirjoittaa tämä postaus, sillä kulunut aika on saanut unohtamaan osan negatiivisista kokemuksista. Toipuminen ei ole ollut ihan helppoa, mutta onneksi toipumisvaiheen oireet eivät ole olleet niin pahoja. Tänään aamulla mun näkö oli nimittäin aika sumea toisessa silmässä, mutta se saattoi johtua siitä, että silmät olivat muutenkin hieman turvoksissa.  Ajoittaisia näön sumeutumisia on ollut havaittavissa nyt pitkin vuotta, mutta olen laittanut ne edelleen leikkauksen piikkiin. Sen sijaan yleislääkäri, jonka vastaanotolla kävin viime viikolla, oli kovin kiinnostunut näköhäiriöistäni. Katsotaan siis liittyykö niihin jotain muutakin, vai onko tämä edelleen toipumisesta johtuvaa. Sumeutta on siis havaittavi...
18 kommenttia
Lue lisää

Atooppinen ihottuma ja turvonneet silmäluomet

Alan hiljalleen kyllästyä atooppiseen ekseemaan, joka on vaivannut minua aikalailla koko ikäni ajan. Olen onneksi säästynyt pahimmalta ihottumalta, mutta mitä vanhemmaksi tulen, sitä enemmän huomaan herkistyväni mm. kosmetiikalle. Vuonna 2014 herkistyin ripsipidennyksille niin paljon, että silmäluomeni olivat turvoksissa useita päiviä ripsien laiton jälkeen. Jo vuosia olen luottanut perusvoiteisiin ja unohtanut hajustetut vartalovoiteet kokonaan. Hajuvettäkin suihkutan nykyisin lähinnä vaatteille. Erityisesti käsien iho on välillä näyttänyt melkoisen hurjalta, varsinkin talvisin. Onneksi ihotautilääkäri määräsi pari vuotta sitten Protopicia , joka on toiminut loistavasti! Käytän sitä nykyisin ennaltaehkäisevästi. Nyt viime aikoina, tai oikeastaan jo kesästä lähtien, olen huomannut, että silmäluomeni ovat alkaneet reagoida silmämeikkiin. Olen huomannut, että pahiten luomia ärsyttää eyeliner . En enää arkisin laita lähes ollenkaan meikkiä silmiin, etteivät luomet turpoaisi päivän...
36 kommenttia
Lue lisää

Testissä: Biozell Color Mask Rasberry

Tuotteet saatu PR-lahjaksi / Mainos. Ju lkaisu sisältää kaupallisia linkkejä Vihdoin löytyi aikaa kirjoitella tänne joulutukastani. Luojaahan tässä tekisi mieli kiitellä Biozell Professionall Color Mask -hoitonaamion ansiosta, mutta ehkä kiitos kuuluukin Biozellille itselleen (ja lemppari PR-toimistolle, eli Marsaana Communicationsille , joka antoi sävytettä testiin). Muistan vieläkin sen päivän, kun piipahdin toimistolla ja näin pinkkiä väriä uhkuvan sävytetuubin hyllyssä. Sanoin Marsaanan työntekijälle, joka btw näyttää aivan  Gisele Bündchenilta  ( enooyhtäänkade ), että tuota haluan testiin. Pohdin, voisiko se tosissaan värjätä hiukseni vaaleanpunaisiksi ja  Gisele sanoi, että no kyllä voi! Ja niinhän se värjäsi, vaikka olin hyvin skeptinen. Harva sävyte-nimeä kantava voide nimittäin tarttuu värjäämättömiin hiuksiin. Nettisivuilla kuitenkin lukee, että sävytettä voidaan käyttää niin tummiin kuin kirkkaan vaaleisiinkin hiuksiin.  Mikään ...
34 kommenttia
Lue lisää

SYNNYTYSKERTOMUS OSA 1: SUUNNITELTU SEKTIO

Olen nyt jonkin aikaa kirjoitellut tätä tekstiä itselleni muistiin ja samalla ajattelin, että ehkä tämän voisi tännekin julkaista osissa. Olisikin pitänyt kirjoittaa synnytyksestä asioita ylös heti tuoreeltaan (tai ehkä kirjoitinkin, mutta olen hävittänyt ne), sillä nyt tuntuu, että aika on tehnyt tehtävänsä ja paljon on jo unohtunut. Minun kokemukseni synnyttämisestä jäävät melko pitkälti suunniteltuun sektioon , joka sovittiin eräälle huhtikuiselle arkipäivälle. Sektioon päädyttiin lopulta vauvan perätilan takia. Niinpä sain lopulta haluamani synnytystavan onnekkaan (moni muu voi toki olla tästä hieman eri mieltä) sattuman kautta, eikä asiaa tarvinnut lähteä purkamaan pelkopolin kautta. Luonto siis hoiti asian tällä(kin) kertaa. En ole missään vaiheessa tuntenut huonoa omaatuntoa synnytystapaani liittyen. Moni sektion kokenut äiti nimittäin saattaa kokea alemmuuden tunnetta siitä, ettei synnyttänyt luonnollisella tavalla. Vaikka en missään nimessä olisi lähtenyt sy...
8 kommenttia
Lue lisää

Ruokasooda + ihottuma = ei toimi

Muistatte varmaan, kun innoissani kirjoitin ruokasoodan mahdollisuudesta parantaa ihottumani? No on aika välikatsauksen, kuten lupasin. Tulokset yllättivät, mutta eivät positiivisesti. Joka kerta, kun levitän tätä rasvaa käsiini, alkaa välitön kutina ja punoitus. Niin myös tänään pitkän tauon jälkeen. Ensimmäinen yö rasvat kädessä oli ehkä kaikista herättävin kokemus (kirjaimellisesti) sillä parin viikon hyvien yöunien jälkeen heräsin yöllä siihen, että raavin käsiäni. Ne kutisivat taas niin paljon. Tässä käsi viimeksi (anteeksi taas painajaisista, ihottumakammoiset katsokaa muualle)! Tässä tänään, 10 minuuttia sitten. Tämä on sitten makrokuva, eli se ei oikeasti näytä noin pahalta. Vaan ei ihottuma ainakaan ole parantunut, ennemminkin vain pahentunut. Mun soodarasva lähtee nyt roskiin, ei toiminut mulla. Joku voi halutessaan välittää tämän mun kokemuksen tänne , sillä itse en viitsinyt laittaa tuonne kommenttia (vaatii fb-tunnistautumisen). Moni siellä kuitenki...
54 kommenttia
Lue lisää