THEY CHANGED THE WORLD. NOT THE SHIRT / GANT

Pääsin pitkästä aikaa tuulettamaan päätäni, sillä suuntasin Gant Storeen Helsinkiin juhlimaan mitäpäs muitakaan kuin kauluspaitoja. Sattuipa vielä sopivasti, sillä mulla oli ajatuksena hankkia reissulle yksi edustava kauluspaita, sillä tulin siihen tulokseen, että Tokiossa siisti pukeutuminen voisi olla kaikista parhain vaihtoehto. Tosin kuinka kuuma asu se sitten onkaan +25 asteen kosteudessa ja vesisateessa, jää nähtäväksi.

Illan teemana oli: "THEY CHANGED THE WORLD. NOT THE SHIRT." Hyvä paita on ja pysyy. Koska äitylikin sattui olemaan Suomessa vielä reilun viikon, ajattelin viettää hänen kanssaan laatuaikaa ja pyytää hänet mukaan tapahtumaan. Yllättävän moni blogitutuistani oli samoilla linjoilla, eli äiskä oli monien avec.

Mikä on tarina Gantin taustalla? Tapahtumaketju alkaa vuodesta 1914, jolloin ukrainalainen Bernard Gantmacher lähti siirtolaisena Amerikkaan. Hieman myöhemmin hän tapasi tulevan vaimonsa siellä. Niinpä pariskunta elätti perheensä työskentelemällä paitoja valmistavassa tehtaassa.

Kun he huomasivat, että paidanteko luonnistui heiltä hyvin, perusti Gantmacher yhdessä serkkunsa ja lastensa kanssa Gantin vuonna 1941. Paitamallisto sai heti ilmestyttyään menestystä ja niinpä jo 1960-luvulla Gantin perheyritys oli maailman toiseksi suurin paitojen valmistaja.

Gantin tuotteiden ohella pakko jakaa ylistyssanoja Sun Smoothie Barille, jonka raikaat ja tuoreet tuorepuristetut mehut valloittivat mun makunystyrät. Tämä parin pojanklopin yritys on esimerkillistä toimintaa. Maistui muuten vehnänoraspohjainen mehu hyvältä (vain Sinkkuelämää -jutut). Omaksi lempijuomaksi taisi nousta omenaa, minttua ja vehnänorasta sisältävä raikas makuelämys, mutta myös punajuuri-inkivääri-, appelsiini-porkkana-lime- ja varsisellerimehu olivat kovaa kamaa.

Ps. Haluan mehulingon, tai sitten haluan Sun Smoothie Barin tuorepuristamia juomia Järvenpäähän.

Blogibestikset siellä, Anna ja Vanessa! Meet also mun kaameat kengät, jotka eräs ystäväni vielä nimesi Mike Monroe -kengiksi. Monroe-nimitys sopii vallan hyvin! :)

Voi tietäisittepä vaan, mitä kaikkea tämä pää on kokenut viikon aikana. Tänään esimerkiksi soitin jo pankkiin, koska tunnuslukuni oli muka väärä. Ihan ajatuksissa löin väärää pin-numeroa automaatteihin. Näin jälkikäteen mietin vain, että mitähän ihmettä?! Jos kortti olisi lukkiutunut, niin siinäpä sitä olisi ollut vielä vähän lisää actionia tähän viikkoon. Onneksi tajusin myös tänään tilata rahanvaihdonkin, jotta pääsee reissussa hotelliin. Huomenna olisi ehkä ollut jo liian myöhäistä...

Näin kauniit tuliaiset kuitenkin saatiin. Että odotas vaan, Japani!

t. Enni