LENTÄMINEN VAUVAN KANSSA

Nyt on ulkomaanreissu reilun neljän kuukauden ikäisen vauvan kanssa takana, enkä voisi olla tyytyväisempi matkan onnistumiseen. Reissusta tuli heittämällä yksi ihanimmista lomistani ikinä. Olen niin iloinen, että pystyttiin toteuttamaan ulkomaanmatka Espanjaan. Edellisestä vierailusta Torremolinoksessa olikin ehtinyt kulua jo yli vuosi ja odotin valehtelematta koko vuoden pääseväni takaisin tuttuihin maisemiin.

En voi sanoin kuvailla, miten onnelliseksi rennot aamupalat, auringonotto, meri-ilman tuoksuttelu ja iltakävelyt rantakadulla saivat mut. Fiilistelin tunnelmia oikein huolella ja yritin painaa mieleeni tiettyjä hetkiä reissusta. Voisipa näin elää aina...

Akkuja on nyt ladattu ja toivottavasti näiden uusien muistojen avulla jaksaa taas hyvin syksyn sateisina ja pimeinä hetkinä. Tässä postauksessa keskityn niihin eniten jännittämiini asioihin - lentoihin. Itse reissu ei mua niinkään jännittänyt, mutta lennot sen sijaan kyllä.

Lähtöaamun tunnelmat

Mietin pitkään aamulennon vaikutusta vauvan rytmiin, mutta huoleni oli turha. Vaikka vauva normaalisti nukkuu yhdellä syötöllä 12 h yöunet, niin vauva heräsi yöllä sattumalta samoihin aikoihin kanssani, joten sain hoidettua syötön hyvään aikaan ennen lähtöä. Olimme varautuneet lähtemään kentälle klo 3.30 aamulla ja melkein minuutilleen oltiinkin aikataulussa. Vauva nukkui tyytyväisenä koko matkan kentälle.

Kone lähti Helsinki-Vantaan lentoasemalta klo 6.05. Kentällä olimme jo vähän neljän jälkeen aamuyöllä. Olimme varautuneet siihen, että kentällä menisi hieman enemmän aikaa tällä kertaa, mutta kun saimme laukut, rattaat ja turvakaukalon jätettyä bag dropiin, pääsimmekin heti siirtymään turvatarkastukseen. Lähtöselvityksen olimme tehneet jo edellisenä iltana kotona.

Norwegianin virkailija kyseli myös, oliko minulla mukana kantoreppua, sillä matka lähtöportille oli pitkä. Minulla oli Tulan kantoreppu mukana, johon laitoinkin vauvan heti ennen siirtymistä turvatarkastukseen, sillä ymmärsin virkailijan puheista, että vauva olisi voinut olla repussa myös turvatarkastuksen ajan. Turvatarkastukseen päästessämme jouduin kuitenkin ottamaan vauvan pois kantorepusta siksi aikaa, että kävelimme yhdessä läpivalaisun läpi.

Espanjan päässä minun piti muuten kävellä ensin läpivalaisusta yksin, jonka jälkeen uudestaan vauvan kanssa.

Mitä pakkasin mukaan lennolle?

Olin varannut lennolle mukaan äidinmaitoa sekä yhden purkin korviketta varmuuden vuoksi (korviketta ei lopulta tarvittu). Mukana oli myös nestemäistä Panadolia, jonka unohdin antaa näytille turvatarkastuksessa.

Muistin, että jotakin nestettä laukkuun varmaan jäi siinä vaiheessa, kun turvatarkastuksen virkailija halusi tehdä laukkuuni satunnaistarkastuksen. Työntekijä kuitenkin sanoi, että koska kyseessä on vauvan lääke, ei tuotetta edes tarvinnut laittaa minigrip-pussiin. Tuttipulloa tai korviketta en myöskään laittanut erilliseen pussiin, koska kyseessä oli vauvan ruoka, eikä niitäkään kuulemma tarvinnut pussiin laittaa.

Loppuaika kentällä sujui hyvin. Vauva oli yllättävän pirteä, joten niinpä annoimme hänen makoilla penkille laitetun lakanan päällä siihen asti, kun pääsimme koneeseen.


Vauva oli iloinen koko lennon ajan

Koneeseen päästiin pian. Mun lippuun olikin yllätyksekseni merkitty, että saisin nousta vauvan kanssa koneeseen heti ensimmäisten joukossa.

Heti koneeseen saapuessa aloin jännittää, miten vauva jaksaisi istua sylissäni lähes viiden tunnin ajan. Toisella puolella käytävää istuneen miehen ilmettä tai silmien pyörittelyä ei juurikaan tarvinnut tulkita. Turhaan kuitenkin jännitin, sillä kaikki sujui hyvin. Ja vaikka lento olisikin mennyt itkun saattelemana, niin sillekään ei olisi sitten voinut mitään. Se on elämää.

Ensimmäiset 20 minuuttia vauva hieman venkoili tavalliseen tapaansa, sillä kuka vauva nyt tykkää olla sylissä paikallaan pitkiä aikoja? Mitään kummoista kitinöitä ei kuitenkaan koettu, vaan tyttö pysyi tyytyväisenä tuttia maiskuttaen aina siihen asti, kunnes lopulta nukahti noin viisi minuuttia ennen nousua. Viimeiset venkoilut olivat tavallista uniprotestointia.

Vauva nukkui alkuun koneessa reilun puolentoista tunnin ajan, kunnes mun oli pakko haukata palanen eväsleivästä. Tässä vaiheessa mun käsi alkoikin olla jo vähän puutunut.

Loppulennon ajan vauva oli välillä hereillä ja välillä unessa. Lopulta keksimme laittaa vauvan meidän molempien jalkojen päälle penkin suuntaisesti. Tällä tavalla ainakaan oma jalkani ei rasittunut liikaa, sillä vauvan paino jakautui molempien jalkojen päälle.

Kun kone laskeutui, vierustoverimme totesi, että lentommehan sujui oikein mallikkaasti. Minä taas en olisi voinut olla ylpeämpi pikkuisestamme, joka ihmeissään pyöritteli päätään, milloin ikkunasta ulos katsellen, tai milloin käytävällä touhunneita ihmisiä ihmetellen.

Paluulennolla meillä kävi tuuri. Kone ei ollut täynnä, joten vieressämme oli vapaa paikka. Saimmekin vauvallemme oman paikan ilmaiseksi koko paluulennon ajaksi. Vauva nukkui käytännössä koko paluulennon meidän vanhempien välissä. Paluulento meni siis vieläpä rennommissa tunnelmissa menolentoon verrattuna.

Maitoa laskun ajan

Tarjosin vauvalle maitoa tuttipullosta laskun ajan, sillä laskun aikana vauva istui vöissä, eikä imettäminen olisi onnistunut. En tiedä myöskään, olisiko vauva osannut tasata korvien paine-eroa itse laskun aikana, joten otin varman päälle ja annoin vauvan maistella maitoa aina silloin, kun minusta itsestäni tuntui siltä, että omat korvat olivat paineen tasaamisen tarpeessa. Yritin siis imitoida mahdollista paineen tunnetta olemalla nielaisematta sen ajan, kun en antanut vauvalle maitoa tuttipullosta.

Joko vauva osasi joka tapauksessa tasata paineen itsestään, tai syöttäminen auttoi. Lasku sujui nousun tapaan ilman ongelmia.

Suurkiitos lentoyhtiölle

Norwegianin lennot menivät hyvin ja niistä saatiin kivat muistot. Heti menolennon yhteydessä saimme apua turvavyön käytössä ja meitä myös opastettiin pelastusliivin käyttöönotossa. Ainakin minulle tuli heti todella turvallinen olo matkustaa. Kiitokset miehistölle!

Vinkit lennolle

Luin ennen reissua muiden blogeista vinkkejä siihen, miten lennolle kannattaa varautua. Ehkä vähän turhankin paljon jännitin lentoja etukäteen. Näin jälkeenpäin olen sitä mieltä, että maalaisjärjellä pärjää hyvin.

Nämä kannattaa kuitenkin pitää mielessä:

Varaa mukaan ainakin ruokaa ja opeta vauvasi juomaan tuttipullosta ennen lentoa

Hätätapauksia varten vauva kannattaa opettaa juomaan tuttipullosta jo hyvissä ajoin ennen lentopäivää. Lennolla voi olla paljon hälinää, eikä vauva ehkä halua syödä, vaikka olisikin nälkäinen. Ainakin meidän vauvaa kaikki koneen pling-äänet ja kuulutukset näyttivät hieman häiritsevän.

Mikäli kovin kiukku olisi myös jo päällä, ei syöttämisestä tulisi ainakaan meillä mitään ilman tuttipulloa. Tosin kokemus saattaa tehdä pikku matkalaisestakin mestarin, sillä paluulennolla meillä oli jo kokenut matkalainen kyydissä. Hän ei enää hätkähtänyt äänistä, vaan söi tyytyväisenä mahan täyteen, kunnes nukahti syliin.

Tuttipullosta syöttäminen laskun aikana saattaa kuitenkin auttaa tasaamaan tuota paine-eroa, josta ylempänä mainitsin. Tätä kannattaa kokeilla siis silloin, kun vauva on vöissä laskun aikana, eikä samalla voi imettää.

Muita hyväksi havaittuja vinkkejä:

Vaihtovaatteet

Varaa vaihtovaatteita kaikille. Ei vain vauvalle, vaan myös vanhemmille! Näille ei onneksi tullut meillä tarvetta, mutta kaikkeen on hyvä varautua.

Viltti / lakana

Ota lennolle mukaan viltti tai lakana, jonka päällä vauva voi makoilla lentokentän penkeillä. Jos omat kädet puutuvat lennolla, vauvan voi hätätapauksessa myös laittaa lentokoneen jalkatilaan lattialle (olen itse pienenä nukkunut lentomatkat jalkatilassa ja tykkäsin siitä).

Jalkatilassa on kuitenkin aika kylmä ja lattia voi olla likainen, joten jokin alusta / peitto kannattaa varata. Meillä vauva hengasi lattialla vartin verran, kun lepuutin hetken käsiäni. Bebe näytti nauttivan tästäkin kokemuksesta, sillä muistoksi jäi kasa lintuperspektiivistä otettuja hymykuvia.

Oma paikka vauvalle?

Jos haluaa päästä helpommalla, kannattaa vauvalle toki ostaa oma paikka koneeseen. Jos taas haluaa säästää, vauva kyllä menee myös sylissä.

Ennakkoluuloton asenne

Tätä ei kai voi liikaa korostaa. Ei kannata murehtia asioita, joihin ei voi etukäteen vaikuttaa. Jos meinaa jättää matkan tekemättä siitä syystä, että jotain voi mennä pieleen, niin sitten kannattaakin jäädä kotiin.

Vauvan kanssa varmasti sattuu kaikenlaista. Omalla asenteellaan voi onneksi vaikuttaa paljon näihin tilanteisiin. Vähän huumoria mukaan, niin eiköhän se siitä. Viimeistään kaikki on hyvin sitten, kun aika kultaa muistot, hah.

Näin positiivisen kokemuksen saaneena lähtisin reissuun ehdottomasti uudestaankin. Hieman alle viiden tunnin lentomatka sujui paremmin kuin olisin ikinä osannut kuvitella.

Millaisia kokemuksia teillä on vauvan kanssa matkustamisesta? Onnistuiko teillä lentomatka yhtä hyvin?

t. Enni