MATKALLA ILMAN VAUVAA JA VASTOINKÄYMISTEN LOMANALKU

Ensimmäinen lomamatka ilman vauvaa

Nyt sekin on koettu, nimittäin ulkomaanreissu ilman pikkuneitiä. 

Tai no, meidän neiti on jo virallisesti taapero, mutta reissun aikaan hän oli vielä niin lähellä vauvaikää, että minulle hän meni vielä vauvasta. Taapero kuulostaa edelleen niin oudolta.

Koti-ikävä?

Monet kyselivät, miten reissu sujui ja iskikö mulla koti-ikävä matkustaessani ilman lastani. Totta kai mulla oli ikävä perhettä, mutta samalla nautin niin paljon kokemastani vapaudesta, jota en todellisuudessa uskonut kokevani enää ikinä.

Ensimmäiset päivät olivat todella outoja, sillä tuntui niin hassulta mennä ravintolaan ilman, että täytyi huolehtia toisesta ihmisestä. Tuntui myös ihan absurdilta maata rannalla ilman, että piti tehdä mitään muuta. Sai vaan olla, ihastella, nauttia, levätä, juhlia ja nukkua.

Oli niin upeaa päästä reissuun opiskeluaikojen ystäväni kanssa, sillä hänen kanssaan ei olla vielä koskaan matkustettu yhdessä ulkomaille yhtä ruotsinristeilyä lukuun ottamatta. Oli niin hienoa päästä näyttämään paikkoja hänelle ja fiilistellä matkaa yhdessä. 

Meillä meni kaikki odotukset loman suhteen täysin yhteen. Meidän lomalla teemana oli kiireettömyys sekä se, että menimme ilman kummempia suunnitelmia fiiliksen mukaan. Tai kuten espanjalaiset sen ilmaisisivat, mañana.

"Mañana"

TÄYDELLINEN LOMA JA HELLEAALTO

Meidän lomalle osui myös ihan älyttömän hyvä sää, sillä useimmiten toukokuinen Aurinkorannikko voi päivisin tuntua lämpimältä auringon paistaessa, mutta iltaisin ilma on yleensä aina viileähkö. Meidän aikana Espanjan päälle kuitenkin levähti helleaalto, eli lämpötilat huitelivat melkein jokaisena päivänä lähempänä +30 astetta.

Niinpä me otettiin kaikki irti auringosta ja tuliaisena olivatkin yhdet kärähtäneet sääret ja pari punoittavaa nenää, sillä ilmeisesti 30-suojakertoimella varustettu rasvakaan ei riittänyt suojaamaan auringolta tarpeeksi hyvin.

Tähän saattoi kuitenkin vaikuttaa ne useat rannalla ottamani kokovartalohieronnat ja öljytty iho, joka kärisi auringossa kuin grillissä konsanaan... Ensi kerralla täytyy muistaa lisätä rasvaa heti hieronnan jälkeen.

Ehdittiin viikon aikana käydä rannalla useita kertoja ja syötiin myös joka päivä ulkona. Meidän olisi ollut mahdollista kokata kotonakin, mutta tiedän kuitenkin niin paljon hyviä ruokapaikkoja sieltä, että halusin ystäväni pääsevän maistamaan kaikkia hyviä annoksia. 

Samaten tuntui hullulta tehdä ruokaa kämpillä, kun kiinalaisesta ravintolasta sai 4,95 eurolla aterian, joka sisälsi alkuruoan, lisukkeen ja pääruoan. Ja jos paikan päällä olisi syönyt, annokseen olisi kuulunut vielä jälkiruokakin.

LOMAN ALUN VASTOINKÄYMISET JA VATSATAUDISTA TOIPUMINEN

Espanjaan meno ei kuitenkaan alkanut niin ruusuisissa tunnelmissa kuin olin haaveillut. Yllättäen sairastuin rajuun vatsatautiin vain muutama päivä ennen lentoa. En tiedä iskikö muhun noro, ruokamyrkytys vai oliko kyseessä jokin muu vatsatauti, mutta oireet olivat kuitenkin niin rajut, että luulin reissun peruuntuvan kokonaan tai ainakin siirtyvän osaltani vähän myöhemmäksi.

Tein kaikkeni, että sain itseni kuntoon lähtöpäiväksi, vaikka vielä keskiviikkoaamuna näytti hieman huonolta. Lentomme lähti torstaina iltapäivällä. Onneksi ruoka ja juoma alkoivat vihdoin pysyä sisällä ja sain kerättyä voimia liikkumiseen. Monesti kyllä viikon aikana mielessäni pyöri Murphyn laki ja se, että kaikki mikä voi mennä pieleen, tulee varmasti menemään pieleen.

"Ehdottomasti elämäni pisimmältä tuntuneet tunnit lentokoneessa"

Torstain lento osoittautui kuitenkin paljon rankemmaksi kuin kuvittelin. Ranskan ilmailuliitto oli lakossa, joten lentoreittimme jouduttiin suunnittelemaan uudestaan. Se tarkoitti sitä, että lentoo piteni tunnilla, sillä lentokone joutui tekemään koukkauksen Englannin yli.

Tämän takia lentomme lähtö myös viivästyi yli puolella tunnilla ja siihen päälle meitä matkustajia vielä pidettiin melko kuumissa busseissa jonkin aikaa ennen koneeseen pääsyä. Bussissa seisoessani tuli hetki, kun taju meinasi lähteä, mutta onneksi matkakumppani huomasi tämän ja pyysi minulle istumapaikan täpötäydestä bussista.

Kyseessä olivat ehdottomasti elämäni pisimmältä tuntuneet tunnit lentokoneessa. Onneksi oloni parani tunti tunnilta ja lentokoneen laskeutuessa tunsin selviytyneeni vähintäänkin maratonista. Kesämökki odotti enää lyhyen taksimatkan päässä. Jonkin sortin voittajafiilistä alkoi siis olla ilmassa.

VOITTAJAFIILIS

Päästessämme vihdoin kämpille pienen (mutta hyvin perinteisen) taksisekoilun jälkeen, huokaisin pitkään helpotuksesta. Nyt ei tarvitsisi muuta kuin levätä ja keräillä voimia hitaasti takaisin.

Ensimmäisenä iltana kävimme vielä hakemassa kaupasta aamupalatarvikkeita, sillä jalat kantoivat jo vähän paremmin. Sen lisäksi haimme kiinalaisesta ruokaa, sillä en ollut syönyt juuri mitään edelliseen kahteen päivään. Kämpille päästyämme laitoimme ilmastoinnin päälle ja rojahdimme sänkyyn keräämään voimia seuraavaa päivää varten.

Aamulla ulkona odottikin helle ja niinpä päätimme lähteä altaalle rentoutumaan. Uiminen ihanan viileässä vedessä tuntui niin virkistävältä sairastelun jälkeen.

LOMAN KOHOKOHDAT

Olimme päättäneet hemmotella itseämme oikein urakalla. Syötiin mahat täyteen herkkuja, juotiin paljon sangriaa ja käytiin myös kampaajalla ottamassa hiuksiin raidat. Ystäväni ihastui täysin ilmassa lenteleviin papukaijoihin sekä Benalmádenan lintupuistoon.

Eräänä iltana kävimme myös katsomassa Malagan koiratarhalla olevia koiria (Protectora de Animales Málaga). Jos kiinnostaa tutustua aiheeseen lisää, niin olen kirjoittanut koirakummiudesta täällä. Sen lisäksi tuli shoppailtua paljon mm. Primarkissa ja kun Fuengirolassa kerran oltiin, niin tietysti käytiin myös Fuengirolan härällä pyörähtämässä.

"Muistan, että hän istui vieressäni lähes minuutin ajan hiljaa tuijottaen, sillä unesta juuri heränneenä hänen oli ehkä vaikeaa käsittää, että olin oikeasti siinä"

MITÄ PIKKUNEITI SUHTAUTUI KOTIINPALUUSEENI?

Moni on myös kysynyt, miten kotiinpaluu sujui, tai miten tyttäremme suhtautui siihen? Tyttäreni tietysti heräsi yöllä, kun huomasi minun tulleen nukkumaan. Muistan, että hän istui vieressäni lähes minuutin ajan hiljaa tuijottaen, sillä unesta juuri heränneenä hänen oli ehkä hieman vaikeaa käsittää, että olin oikeasti siinä.

Hetken kuluttua hän sitten alkoi itkeä, sillä neiti ehkä koki ilmestymiseni hieman järkyttävänä, hah. Tai ehkä hän pelkäsi, etten enää ole siinä, kun hän seuraavan kerran avaa silmänsä.

Kun neiti hieman rauhoittui, annoin hänelle tuttipullolla maitoa. Sen jälkeen kömmittiin nukkumaan vierekkäin. Aikansa neiti siinä pyöri, mutta sitten nukahti kainalooni. Aamulla tunnelma oli kuin en ikinä missään olisi ollutkaan.

Kotiinpaluu sujui siis todella hyvin, eikä tyttäremme selvästi saanut reissustani mitään traumoja.

Olen niin tyytyväinen siihen, että pääsin käymään lomalla ystäväni kanssa. Loma teki ihan älyttömän hyvää ja nyt mulla on taas kasa ihania muistoja, joiden avulla jaksaa paahtaa arkea.

Ensi reissulle Espanjaan otan kuitenkin neidin mukaan. <3

t. Enni

Ps. Ja niin tosiaan, onnea Leijonat! Mahtava suoritus! Jotenkin voin nyt samaistua tähän voittajafiilikseen.

Kuvat minusta: Hanna Oinonen
Editointi: Minä