Siirry pääsisältöön

Dyyneillä - Playa de Bolonia

Olen elämäni aikana käynyt Espanjassa todella usein. Kun käy samassa paikassa vähintään kerran vuodessa, on ymmärrettävää, ettei matkan aikana pääse aina kokemaan uusia juttuja. Miellänkin nämä lomamatkat enemmän mökkireissujen tapaisiksi, sillä omaan kotiin on aina ihan erityinen fiilis palata. Käyn täällä usein myös siksi, että täällä on aina satavarmasti kesä ja tutuissa maisemissa pääsee rentoutumaan helposti.

Tällä kertaa majailen kylläkin vuokrakämpässä Fuengirolassa, mutta tämäkin talo on käynyt jo niin tutuksi, että tätä voisi melkein kutsua kodiksi. Minulla on täällä myös käytössä, mahdollisesti parhaat päivänsä nähnyt, Opel Corsa, jolla autoreissut onnistuvat yleensä mutkattomasti. Niinpä pääsen jakamaan kanssanne upean matkavinkin!












Tällä kertaa halusimme muiden reissun jäsenten kanssa kokea jotain uutta, joten päätimme lähteä tutustumaan Cádizin provinssissa sijaitsevaan Playa de Boloniaan, jotka sijaitsee noin 30 kilometrin etäisyydellä Tarifan kaupungista.

Kaukaa katsottuna Bolonian rantaviiva tuo mieleen paratiisin. Vaaleaa, hyvin hienoa hiekkaa huuhtovat Atlantin aallot ja olipa rannalle eksynyt muutama rapukin. Muutaman kymmenen metrin päässä rannasta sijaitsee iso hiekkadyyni.


Boloniaan on matkaa Fuengriolasta noin 150 km, joka on ihan siedettävä pituus päiväretkelle. Ajallisesti automatka kesti hieman alle kaksi tuntia A7-tietä ajellen. Lähdimme reissuun vasta puolenpäivän aikoihin ja paikan päällä vierähti reilu pari tuntia. Kotona olimme illalla kahdeksan aikoihin.

Jätimme auton Bolonian rannan lähettyvissä sijaitsevalle pellolle, joka oli täynnä muitakin autoja. Ranta oli ravintolan kohdalta ruuhkainen, mutta mitä pidemmälle kohti dyynejä käveli, sen vähemmän porukkaa rannalla oli. Dyyneille oli matkaa autolta ehkä noin kilometrin verran ja matka taittui helpoiten rantaviivaa pitkin kävellen. Ihmispaljouteen vaikutti osittain se, että teimme reissun sunnuntaina, joka on paikallisten suosima rantapäivä.



Playa de Bolonia sijaitsee Atlantin rannalla. Vesi oli selkeästi kirkkaampaa ja ehkä myös aavistuksen kylmempää, muttei suinkaan liian kylmää uitavaksi (en tietenkään käynyt uimassa, koska vierastan merta, mutta kahlaamassa kyllä kävin).

Dyynit, ne kannattaa kannattaa kokea! Vaikka kuumalla hiekalla kävely ylämäkeen kävikin treenistä, niin kyllä se oli vaivan arvoista. Matka dyynien huipulle kesti ehkä reilun 10 minuuttia (tuntui puolelta tunnilta), mutta pidimme kyllä yhden pidemmän hengähdys- ja valokuvaamishetken puolen välin tiennoilla. Lopulta kipusimme aivan dyynien päälle ja ihastelimme alas jäänyttä upeaa rantaviivaa. Dyynien huipulla puhalsi sopivan viileä tuuli, joten kyllä siellä kelpasi istua ja ottaa aurinkoa. Dyyneiltä paluu alaspäin olikin paljon helpompaa ja nopeampaa.



Jos olet matkustamassa Aurinkorannikolle ja sinulla on auto käytössä, on tämä reissu yksi must see -jutuista. Ihme, etten muuten ole käynyt tuolla aikaisemmin.

Tässä linkki Google Mapsista löytyneeseen valokuvaan, jonka avulla voitte ihastella dyynejä näin etukäteen.

t. Enni

Lue myös / Read also


Kommentit

  1. Aika mieletön ranta kyllä! Pistän korvan taakse :)

    VastaaPoista
  2. Dyynit tuovat muistoja Amerikan mantereelta. Hauskaa tietää, että Espanjassa on samanlaisia. Lähellä.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Niinpä! Minäkään en tiennyt ennen. Toinen paikka on ilmeisesti Kanariansaarilla, mutta sielläkään en ole koskaan käynyt!

      Poista
  3. Siellä sitä piisaa aurinkoa. Tuo vesi- ja pikkukalakuva on erittäin onnistunut otos.

    T. Täysin arkista

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos, sen taisi napata siskoni! Joo aurinkoa piisaa! Kuuma, huh!

      Poista
    2. Vai olinko sittenkin minä... :D

      Poista
  4. Oi että miten ihanat kuvat!!! Aurinkoa riittää. :) Kiitos kun linkitit, tulethan uudelleenkin - uusi aihe huomenna on "vaaleanpunainen". :)

    VastaaPoista

Lähetä kommentti

Totta turiset kuomaseni.

Suositut tekstit

KAKKUA AAMUPALAKSI? SARJASSAMME ÄITIVINKIT: VAUVALLE JA AIKUISILLE SOPIVA, HERKULLINEN JA NÄYTTÄVÄ SMOOTHIEKAKKU

Sarjassamme äitivinkit: Vauvan herkullinen kakku Mitä kakkua voi syödä hyvällä omalla tunnolla vaikkapa aamupalaksi? Haluatko tarjota juhlissa koko perheelle sopivan kakun?  Tämän loistavan vinkin sain eräillä vauvakutsuilla muutama kuukausi sitten. Kyseisille kutsuille sai jokainen halutessaan tehdä syötävää nyyttikestimeiningillä. Kutsuilla olikin tarjolla raikkaan näköinen kakku meille ja lapsukaisillemme. Kyseistä kakkua pystyi syömään alle vuoden ikäinen lapsikin. Mikä on siis tämä mystinen kakku, joka sopii erinomaisesti tarjottavaksi vauvalle, taaperolle, äidille, isälle ja vaikka koko suvulle? Se on kuvan smoothiekakku ! "Tein tyttäreni syntymäpäiville smoothiekakun  keksi-voiseokseen, mutta alkuperäisen ohjeen mukaan  pohjan voi tehdä myös keksi-hedelmäsose-pohjaan tai apinaevääseen" Smoothiekakun resepti on helposti sovellettavissa Toki kyseisen smoothiekakku tulee tehdä vauvaystävällisempänä, jos seurueessa on alle vuoden ikäisiä nape

HIUSTENPIDENNYSTEN VÄRJÄÄMINEN KOTONA

M ulla tulee tästä postauksesta todella nostalgiset fiilikset, tämä on vähän sitä vanhempaa "Ennin kengissä" -matskua. Vastaavan postauksen toteutin vuonna 2012 tismalleen samana päivänä 11.4 ja ihan sattumalta tänäänkin päädyin samojen puuhien pariin! Aiheena on siis hiustenpidennysten värjääminen . TAUSTAA Olen aina tykännyt laittaa ja kasvattaa hiuksiani. Itse asiassa kampaajankin ammattikin on aina kiinnostanut, mutta olen niin herkkä kaikille hajusteille ja tököteille, ettei ammatti sopisi minulle. Kuitenkin tykkään värkätä hiusten kanssa (kokeilla esim. pinkkiä, kun siltä tuntuu ) ja aika usein myös pelleillä kaapista löytyvien hiustenpidennysten kanssa. Mulla on ollut vuosien ajan vaikka millaisia kokemuksia kotitekoisista hiustenpidennyksistä ja niistä on saatu kehuja ihan kampaajiltakin. Minulla on myös ollut tapana hamstrata alennuksista hiusvärejä omien hiusten värjäämistä varten, tai sitten juuri tällaisia pieniä projekteja varten.  Olin my

10 KUUKAUTTA SMILE-LASERLEIKKAUKSEN JÄLKEEN

Kohta on kulunut vuosi Smile-laserleikkauksesta , joten ajattelin kerrata kokemuksia leikkauksen jälkeisestä ajasta ja elämästä. Edellisen kerran kertasin kuulumisia vain kuukausi laserleikkauksen jälkeen, tuon postauksen voitte lukea täältä . Tänään oli oikeastaan hyvä päivä kirjoittaa tämä postaus, sillä kulunut aika on saanut unohtamaan osan negatiivisista kokemuksista. Toipuminen ei ole ollut ihan helppoa, mutta onneksi toipumisvaiheen oireet eivät ole olleet niin pahoja. Tänään aamulla mun näkö oli nimittäin aika sumea toisessa silmässä, mutta se saattoi johtua siitä, että silmät olivat muutenkin hieman turvoksissa.  Ajoittaisia näön sumeutumisia on ollut havaittavissa nyt pitkin vuotta, mutta olen laittanut ne edelleen leikkauksen piikkiin. Sen sijaan yleislääkäri, jonka vastaanotolla kävin viime viikolla, oli kovin kiinnostunut näköhäiriöistäni. Katsotaan siis liittyykö niihin jotain muutakin, vai onko tämä edelleen toipumisesta johtuvaa. Sumeutta on siis havaittavissa

Atooppinen ihottuma ja turvonneet silmäluomet

Alan hiljalleen kyllästyä atooppiseen ekseemaan, joka on vaivannut minua aikalailla koko ikäni ajan. Olen onneksi säästynyt pahimmalta ihottumalta, mutta mitä vanhemmaksi tulen, sitä enemmän huomaan herkistyväni mm. kosmetiikalle. Vuonna 2014 herkistyin ripsipidennyksille niin paljon, että silmäluomeni olivat turvoksissa useita päiviä ripsien laiton jälkeen. Jo vuosia olen luottanut perusvoiteisiin ja unohtanut hajustetut vartalovoiteet kokonaan. Hajuvettäkin suihkutan nykyisin lähinnä vaatteille. Erityisesti käsien iho on välillä näyttänyt melkoisen hurjalta, varsinkin talvisin. Onneksi ihotautilääkäri määräsi pari vuotta sitten Protopicia , joka on toiminut loistavasti! Käytän sitä nykyisin ennaltaehkäisevästi. Nyt viime aikoina, tai oikeastaan jo kesästä lähtien, olen huomannut, että silmäluomeni ovat alkaneet reagoida silmämeikkiin. Olen huomannut, että pahiten luomia ärsyttää eyeliner . En enää arkisin laita lähes ollenkaan meikkiä silmiin, etteivät luomet turpoaisi päivän

Näköalapaikalla härällä Fuengirolassa

Ikävä Espanjaan on taas kova, vaikka kotiuduin sieltä vasta neljä päivää sitten. Onneksi loma jatkuu vielä, ja täällä on näin hyvät ilmat. Tarkalleen ottaen mulla on lomaa jäljellä vielä noin viisi ihanaa viikkoa ja sitten alkaakin melkoinen suunnittelu liittyen uudentyyliseen soluopetukseen.  Fuengirolan härällä oli taas pakko käydä, sillä siitä on muodostunut eräänlainen perinne. Maisemat ovat upeat ja ilta-aurinko takaa nätit kuvat. Suosittelen käymään siellä, härkä löytyy Los Pacosin ja Torreblancan välistä.  Tässä linkki polulle , joka vie suoraan härälle. Ps. Mulla on vissiin tänään polttarit, mies vietiin jo omiinsa. t. Enni Lue myös aiemmat Espanja-aiheiset postaukset reissusta: Pom pomit ja lomapäiväkirja Juhannus Espanjassa - Pieni baari Mijasissa Nike Free Factory Store (Malaga) Massimo Dutti Dyyneillä - Playa de Bolonia