Mieli ja terveys
En ole varma moniko lukijoista on tietoinen siitä, että aloitin noin vuosi sitten striimaamaan ja keskustelemaan säännöllisesti mielenterveyteen liittyvistä asioista livelähetyksissäni. Olen kokenut aiheen todella läheiseksi omalla kohdallani, sillä olen viimeisten parin vuoden aikana ollut itsekin aivan uudenlaisessa myllerryksessä mielenterveyteni kanssa.Miksi mielenterveysongelmat kuulostavat pahalta?
Vähän aikaa sitten törmäsin Twitchin puolella erääseen katsojaan, joka tunnisti minut toiselta kanavalta mt-ihmisenä (viittasi siis mielenterveysongelmiini). Olenkin miettinyt, että miksi sana mielenterveysongelma kuulostaa päässäni jotenkin pahemmalta kuin vaikkapa jokin tavallinen termi, kuten fyysinen vaiva tai oire.
Niinpä olen alkanut pilkkoa sanaa päässäni mieleen ja terveyteen, sillä se kuulostaa mielestäni aika hiton hyvältä.
Pidän nimittäin arvokkaana sitä, että tiedän miltä masennus ja ahdistava olo tuntuvat. Ei niitä kukaan itselleen valitse, mutta kokemuksen ansiosta osaan puhua niistä ja toivottavasti myös auttaa muita selviämään niistä. Tuntuu, että myös ymmärrän saman kokeneita ihmisiä paremmin.
Mielenterveysasioista tulisi puhua avoimesti!
Puhun avoimesti mielenterveysasioista, sillä ne koskettavat uskomattoman monia ihmisiä tänä päivänä. Uskon, että mitä enemmän asioista puhutaan avoimesti, sen vähemmän niitä tarvitsee hävetä.
Mitä tapahtui?
Paljon asioita tapahtui lyhyessä ajassa. Opettajana tein ensimmäiset pari vuotta ihan hullusti töitä ja reilu vuosi siitä eteenpäin tulin raskaaksi ja kroppani alkoi oireilla. Opettajana opetin päivät ja suunnittelin illat, kesällä opiskelin. Tein paljon asioita, mutta tuntui, etten ehkä saanut niistä kuitenkaan oikeanlaista iloa arkeen.
Onneksi työni oli viime syksynä yksinkertaisempaa kuin media-alan opettajana toimiessani, sillä viime syksynä vedin yhtä ja samaa tieto- ja viestintätekniikan pakollista kurssia eri ryhmille ja se oli tosi ihanaa! Nautin työskentelystä todella paljon.
Media-alan opettajana toimiessa opetin vähän kaikkea yhtä aikaa: videotuotantoa, valokuvaamista, verkkotuotantoa, graafista suunnittelua, multimedian perusteita ja vielä vapaasti valittavia kursseja muiden alan opiskelijoille. Näiden suunnittelu ja oman ammattitaidon ylläpitäminen oli kyllä näin jälkeenpäin katsottuna aika raskasta, mutta toisaalta ehkä vähempikin olisi riittänyt.
Mikä ajoi mut masennukseen?
Lyhyesti: elämäntilanteeni. Sen lisäksi terveydentilani koki rajun muutoksen raskausaikana.
Lopulta painekattilan kansi pamahti auki, kun raskausajan kipuilut alkoivat olla sietämättömiä. Työtkin lopulta loppuivat ja hetken tuntui kuin matto olisi vedetty jalkojen alta. Yhtäkkiä säännölliset tulot katosivat ja taloudellinen tilanne alkoi ahdistaa. Oma olo ahdisti. Mistä saisin enää onnistumisen kokemuksia? Miksi muhun sattui niin paljon? Miksi en enää halunnut mennä kotiin?
Kun olet sairastanut koko nuoruusikäsi ja elänyt siinä uskossa, että stressi aiheutti sairautesi, niin lopputulos ei ole kovinkaan hyvä. Tästä ajatusmallista aion seuraavaksi hankkiutua eroon.
Itse asiassa tämä postaus oli alkuun vähän erilainen, kunnes erään ihmisen kanssa käydyn keskustelun jälkeen lamppu syttyi päässäni. Tämä uskomus on haudattu mun kroppaan tosi syvälle ja se tulee varmaan olemaan yksi ratkaisevista asioista uudenlaisen elämänasenteen omaksumisen kannalta. Mun on päästettävä irti siitä ajatuksesta, että olisin jotenkin stressillä aiheuttanut oman sairastumiseni.
Kehon stressitila ei ole huono asia, vaan sen on tarkoitus auttaa meitä suoriutumaan paremmin. Stressiä kokemalla tiedetään, että kyseessä on itselle merkityksellinen asia. Jos se ei tuntuisi miltään, niin mitä merkityksellistä siinä olisi?
Miltä masennus tuntuu?
Olo oli pitkään melankolinen, eikä mikään tuntunut miltään. En kokenut olevani riittävän hyvä oikein missään. Olin todella väsynyt vastasyntyneen lapseni kanssa ja samalla koin huonoa omaatuntoa siitä, etten pystynyt panostamaan ystävyyssuhteisiin.
Olin yksinäinen, vaikka en ollut yksin. Silti tuntui, että hoidin kaikki asiat yksin ja tein kaikki päätökset yksin, vaikka olin liian väsynyt tekemään päätöksiä ollenkaan. Jotenkin opin pärjäämään tilanteen kanssa niin, ettei sitä minusta ulospäin juuri huomannut.
Ystäväni sanoin päivä kerrallaan mentiin: "Ne ovat vain asioita ja ne järjestyvät kyllä". Asia kerrallaan toimii. Sillä neuvolla mennään edelleen.
Kipu on tällä hetkellä suurin triggeri, joka laukaisee ahdistuksen
Kipuherkkyys vaikuttaa elämääni tällä hetkellä siten, että se luo ikävän kierteen mielenterveyden ja fyysisen terveyden välille: kun vatsa on kipeä tai koen muuta kipua, ahdistun. Kun olen ahdistunut ja mieliala on alhaalla, vatsani reagoi siihen usein olemalla kipeä tai huonossa kunnossa. Se taas alentaa mielialaani, koska samalla oireet alentavat elämänlaatuani.
Olen toisinaan ollut ihan loppu kaikkeen kipuiluun, mutta sitten jostain kerään aina voimia, koska mukaan mahtuu myös hyviä ajanjaksoja ja paljon syitä olla onnellinen ylipäätään siitä, että saa olla elossa ja kokea kaikkia näitä tunteita.
Voin auttaa muita
Sen sijaan siis, että antaisin ikävän kierteen jatkua lopun elämää, olen alkanut tehdä asioita sen eteen, että joku päivä tuo kierre katkeaa. Olen hakenut apua ja olen myös halunnut auttaa muita. Olen puhunut asioista avoimesti ja olen toiminut vertaistukena muille. Kun ahdistaa, niin PUHU!
Olen huomannut, että omaa oloa auttaa se, kun voi auttaa muita. Puhun myös päivittäin striimeissäni siitä, että ihmiset ovat laumaeläimiä ja lähtökohtaisesti jokainen meistä haluaa tulla kuulluksi ja nähdyksi. Jos mun avoin puhe toimii vertaistukena muille ja synnyttää avointa keskustelua, niin se on vähintä mitä voin tehdä.
On ihan oikeasti tutkittu, että vaikka eläisit millaisen kriisin keskellä, mutta autat ystäviä tai oman yhteisön jäseniä, et kärsi lisäriskistä, joka voisi johtaa stressiperäiseen kuolemaan (nyt hypättiin aiheeseen, johon se aiemmin mainitsema keskustelu veikin).
Olin nimittäin hetken aikaa ahdistuksissani, kunnes sain tämän TED Talk -pätkän katsottavaksi. HUH! Pistihän tuo hiljaiseksi.
1700 euroa mielenterveystyöhön
Viime kuussa osallistuin pelaajayhteisön kanssa Ponnistuspotti-tempaukseen Mieli Ry:n kautta ja keräsin yhdessä yhteisöni kanssa 1700 euroa mielenterveystyöhön.
Yhteensä pelaajayhteisön tempauksen aikana kerättiin rahaa yli huikeat 12 000 euroa... Minä ja alpakkayhteisöni keräsimme toisiksi eniten varoja pottiin kaikista tempaukseen osallistuneista striimaajista. #laumanvoima
En voi olla kiitollisempi siitä, miten paljon ihmiset osoittivat tukea mielenterveystyön hyväksi. Enkä välillä voi uskoa, miten ihania ihmisiä yhteisöömme kuuluu.
Viimeksi tänään on juteltu ihmisten kanssa livessä ja nyt myöhemmin illalla eräs naispuolinen henkilö, jota en ole edes ikinä vielä livenä tavannut, laittoi minulle viestiä ja sanoi, että hänellä ihan hirmuinen ikävä striimien pariin.
Keräys toteutettiin mielenterveystyön hyväksi
Ponnistuspotin tuotot ohjattiin mm. nuorille suunnatun Sekasin-chatin sekä 24/7 auki olevan kriisipuhelimen toiminnan ylläpitoon. Näiden kanavien kautta kuka tahansa saa arvokasta keskusteluapua vaikeissa elämäntilanteissa. Toivon, että olisin itsekin ollut tietoinen näistä kanavista aikoinaan.
Ja muista. Sinä selviät. <3
t. Enni
Kommentit
Lähetä kommentti
Totta turiset kuomaseni.