Supernainen: Lissie ja 70-luvun vibat

Voi hitsi, että tuli nostalgiafiilis, vaikkei Lissien When I'm Alone -biisistä nyt kuitenkaan ole aikaa kuin noin viisi vuotta. Olen kuunnellut Lissien tuotantoa repeatilla lukuisia kertoja, mutta yksikään biiseistä ei yllä When I'm Alonen tasolle, ikinä. Miten olen kuitenkin voinut unohtaa Lissien totaalisesti nyt joksikin aikaa? Onneksi seuraan Lissien Facebookia, niin en jää mistään tärkeästä paitsi. 

Kun Lissien seinälle tänään ilmestyi akustinen versio maailman yhdestä upeimmasta biisistä, tuli mulle suunnaton himo kuunnella Lissien tuotanto läpi. Niinpä kuunnellessani Catching A Tiger -levyä uudestaan, huomasin, että osaan vieläkin kaikki biisit ulkoa.

Mielenkiintoista on se, että Lissien jo puoli vuosikymmentä sitten toteutettu musiikkivideo näyttää vieläkin ihan ajankohtaiselta. Kukkamekkoja, farkkua, nahkaa, mokkanahkaa ja kaikkea sitä, mitä nyt kaupoissa taas myydään. Niin ja tietysti 70-lukua! 

Lissien upea, räkäinen viski-tupakki-soundi on mun korville hunajaa. Fanitan myös täysillä Lissien nykyistä meikitöntä lookia, minkä viimeistelevät ruskettunut iho, vaaleat sotkuiset hiukset ja hallitun rähjäinen preerialook. Tykkään!

Ps. Muistatteko tämän?

Ehkä hieman huvittaakin, että vaikka vasta noin tunti sitten koin uuden Lissieherätyksen niin nämä eilen otetut kuvat sopivat enemmän kuin hyvin tunnelmaan, eikö vain? Oi vitsit, että haaveilen joskus pääseväni Lissien keikalle, sillä en ole vielä koskaan kuullut laulajaa livenä. Ensi kerralla, kun tämä superhyvä artisti tulee Suomeen keikkailemaan, mä niin olen siellä ja mä niin puen ton takin.

Katsokaa, kuunnelkaa ja fiilistelkää mun lempikappaleita Lissien tuotannosta. Lissie 4ever.

 

t. Enni