Lontoon reissun toisena päivänä kävimme lähikylän Outletissa ja illemmalla tutustuimme Lontoon keskustan hulinaan. Heti aamulla yhdeksän jälkeen suuntasimme metroon King's Crossin aseman kautta.
Koska meidän metroliput alkoivat toimia vasta klo 9:30, kävimme pikaisesti tutustumassa yhteen pieneen (mutta kaikille Harry Potter -faneille tärkeään) nähtävyyteen. Laituri 9¾ oli ihan pakko ikuistaa valokuviin. Heti tämän laiturin vieressä sijaitsi ihka oikea HP-kauppa. Etenkin suklaasammakot ja Bertie Bottin jokamaunrakeet olivat meidän porukassa suosittua tuliaiskamaa. Vähänkö olisin muuten halunnut omakseni HP-huivin! :D
Jos joku ihmettelee tätä mun HP-villitystä, niin olen vähän niin kuin kasvanut niiden (nimenomaan) elokuvien mukana. Ala-asteella meidät pakotettiin lukemaan kirjasarjan ensimmäinen osa ja heti sen jälkeen olen aina odottanut jokaista leffaa. Koska kirjojen lukemisen jalon taidon opin vasta vähän aikaa sitten, en itse asiassa ole lukenut kirjasarjasta kuin ensimmäisen ja viimeisen kirjan (tämä on äärimmäisen noloa myöntää).
King's Crossin asemalta nappasimme hetken kuluttua metron ja päädyimme London Marylebone -juna-asemalle. Tältä asemalta lähti suora yhteys kohti Bicester-nimistä kylää. Määränpäänä oli itse Bicester Village -outlet.
Nyt kun kartalta tutkin tuota paikkaa, niin huomasin, että sehän on itse asiassa aika kaukana Lontoosta! Kun sinne meni suoralla yhteydellä, ei matka tuntunut todellakaan noin pitkältä. Juna oli perillä noin 45 minuutin matkan jälkeen ja asemalta sai vielä ilmaisen kuljetuksen outlet-alueelle.
Jos mielitte käydä paikan päällä, niin suosittelen suoraa yhteyttä Marylebonen asemalta. Toki myös autolla ja bussilla pääsee paikan päälle. Me kuitenkin valitsimme junan ja ostimme liput kassalta. Menimme tiskille ja selitimme haluavamme Bister... Baishes.. Bisester .. ehm Bicesteriin ja kassavirkailija ystävällisesti kysyi meiltä: "Village?" Yes please! Saisimmeko neljän hengen meno-paluu-liput ja onko alennuksia? Alennus oli se, että neljä lippua sai kahden hinnalla. Mitään erikoisen halpaa junalla matkustaminen ei ollut, sillä hinta oli koko setille oli £75. Tällä kertaa tosin ryhmässä matkustaminen tuli todella edulliseksi.
Ps. Emme edelleenkään (eivätkä myöskään lontoolaiset pikkuserkkumme) tiedä miten Bicester lausutaan oikeaoppisesti.
Itse kylässä oli vaikka mitä liikkeitä, joista suurin osa oli huippumuotia. Kaikki kylän brändit ovat nähtävissä Bicester Village:n sivuilla. Onneksi seassa oli myös edullisempia merkkejä, kuten DKNY, Michael Kors, rag & bone ja tietysti Coccinelle. Itse odotin kovasti D&G:n tuotteita, mutta Dolce & Gabbanan liike ei niitä myynytkään ollenkaan. Kylä muuten kuhisi ostajia, joilla noin joka toisella oli joku designer-laukku olallaan. Yleisimmät olivat Prada & Chanel.
Mulla oli reissulla aika tiukka budjetti ja itse asiassa odotin, että budjettiini olisi kuitenkin löytynyt vaikka mitä tuolta. Näin siis on ollut yleensä, kuten kerran aikaisemmin vieraillessani samaisen ketjun toisessa kylässä Saksan Ingolstadt Villagessa (Michael Michael Korsin musta laukku 139 €). Toisaalta voi olla, ettei nyt ollut mikään varsinainen alennussesonki, sillä kyllä outleteissa alennukset (alennuksien päälle) tunnetaan.
Niin se outlet tuli kierrettyä parissa tunnissa ja sillä hetkellä ostossaldo oli vielä nolla. Onneksi dieetticola maistui taivaalliselta ja croissantti vei nälän. Tuon uuden energian avittamana päädyin vielä vierailemaan yhteen liikkeeseen nimeltä Coccinelle ja loppu onkin historiaa...
Löytyi laukku!
Kun vihdoin saavuimme takaisin Lontooseen ja kävimme pikaisesti kämpillä levähtämässä, suunnattiin sitä jo hetken päästä keskustaan kohti Oxford Circusta. Siellä ja Carnaby Streetillä vierähti muutama tunti niin nopeasti, että illallisen aikoihin oli jo ehtinyt tulla pimeää. Päädyimme taas syömään italialaiseen ravintolaan, sillä se löytyi läheltä. Onneksi mentiin, lasagne oli aivan ihanaa!
Carnaby Streetiltä bongasin muuten Supergan liikkeen. Samaisilla popoilla vedettiin koko reissu ja nuo tennarini ovat muuten olleet jokaisen euron arvoiset. Niistäkään ei ole tullut rakon rakkoa, vaikka päivittäin tuli käveltyä ainakin 10 kilometriä. Ehkä niiden paksun pohjan ansiosta kantapäät eivät väsy yhtä helposti kuin vaikka ballerinoilla kävellessä.
Illallisen jälkeen matka jatkui Regent Streetiä pitkin kohti Piccadillyn kuuluisia valokylttejä. Piccadillylla aikamme pyörittyä suuntasimme Chinatowniin ja sieltä vielä kohti Big Beniä. Illan myötä liikenne alkoi rauhoittua ja saimme ihailla nähtävyyksiä rauhassa. Eniten tuolta reissulta onkin jäänyt mieleen ihmisten paljous. En ole ikinä nähnyt yhtä paljon ihmisiä liikkeellä samaan aikaan.
Asiaa saattoi huonontaa vielä se, että kyseisenä päivänä oli Englanti - Puola -jalkapallopeli ja metrot olivat välillä tukossa. Myös tuo ihmispaljous esti mua keskittymästä shoppailuun. Itse pidän siitä, että kaupat ovat tyhjiä ja hiljaisia, ja sitten vasta voi katsella valikoimia rauhassa. Esim. Helsingin Zaraan mua ei saa lauantaisin raahaamallakaan.
Vaan kun olen lukenut kaukukertomuksia siitä, miten esim. Harrodsilla ei voinut ihmispaljouden takia mennä muun kuin ihmisvirran mukana, koin silti jotkut paikat hyvin erilaisina. Menimme itse Harrodsille klo 10:00 aamulla, eikä paikalla ollut vielä ketään. Esim. eläinosastolla olimme aivan rauhassa ja ostimme (ja kaiverrutimme) Thorille kaulapantaan nimilaatan ilman mitään jonoa.
Silti olen sitä mieltä, että yhtään enempää ihmisiä Lontooseen ei mahdu. Arkiaamut ja -illat olivat leppoisimpia, koska silloin ihmisiä oli vähiten liikkeellä.
Niin tuli koettua vihdoin nämä kuuluisat nähtävyydet ja vietettyä yksi taianomainen hetki Thamesin varrella. Katumuusikon ansiosta nautimme leppoisasta (ja erinomaisesta) taustamusiikista samalla, kun ilma tuntui sopivan viileältä, eikä yhtään liian kylmältä. Kyllähän tuonne uudestaankin voisi mennä.
t. Enni
|
Hihi, se lausutaan Bister :P
VastaaPoistaJoo tää oli meidänkin paras veikkaus (paitsi mun). Vaan oli aika hauskaa, kun syntyperijään enkkulaisetkaan eivät sitä osanneet lausua :DD
PoistaKuten tuossa jo joku totesikin, 'bister' se on, samaa lajia Worcester, Leicester, Gloucester.. kanssa. ('wuster, lester, gloster..')
VastaaPoistaMutta lähinnä piti sitä sanomani, että kun näemmä samana päivänä ollaan Lontoossa pyöritty (jalkapallopäivänä) niin kyseinen päivä oli hitusen normaalia vilkkaampi, muttei lähelläkään just niitä kaikkein kamalimpia ruuhkia, joihin siellä joskus juuttuu, jolloin *jalkakäytävllä* on niin paljon ruuhkaa, että on vaan pakko mennä ihmismassan mukana ja metroasemia laitetaan kiinni, koska on liikaa ihmisiä.
Jos ei oo järjetön kiire, niin suosittelisin pahimpaan iltaruuhka-aikaan hyppäämään bussiin metron sijasta.
Joo niin mietittiin :)
PoistaAijaa ok! Metroon oli välillä jonoa tosi paljonkin juurikin tuossa oxford circusin kuvan kohdassa, onneksi ei oltu silloin juuri liikkumassa niillä, olisi nimittäin joutunut pikkusen odotella omaa vuoroa! :D Käveltiin illalla thamesia pitkin jonnekin hornan kuuseen ja tultiin circle linella hotellille, oli ihan hiljaista jo silloin! :)
Äääääääää en kestä! Miten ihania ja tunnelmallisia lomakuvia! :) Sulla on järjettömän kauniit kasvot nainen! <3 Ja mikä ihana pitkä tukka, en kestä! :)
VastaaPoistahaha kiitos ihana <3 :D Täällä yks nolona... Mutta joo nyt kun näitä itsekin katselee, niin tekishän tuonne mieli takaisin byhyyy!
Poista