Odotan kesälomaa koko vuoden. Mielikuvissa se on kiireettömiä aamuja, jäätelöä, uimista, päiväretkiä ja pitkiä valoisia iltoja. Todellisuus on usein juurikin tätä, mutta samalla myös jotain ihan muuta.
Kun lapset ovat kotona viikkoja putkeen (tämä on muuten ensimmäinen kokonaan yhteinen kesäloma ikinä), arjen rytmi muuttuu täysin. Ruokaa tehdään jatkuvasti, koti sotkeutuu ennätysajassa, ääntä riittää aamusta iltaan ja oma aika tuntuu katoavan kokonaan, tai jos sitä on, niin se on nukkumaanmenoaikana. Meillä rutiinit ja rytmit on arjessa todella tärkeitä.
Silti samaan aikaan tietää elävänsä niitä vuosia, joita vielä joskus kaipaa.
Miten siis voisi nauttia kesästä enemmän ilman, että yrittää tehdä siitä täydellisen?
1. Ensiksi lopetetaan täydellisen kesäloman tavoittelu
Sosiaalinen media näyttää helposti vain täydelliset ulkomaanreissut lasten kanssa, hiekkarannat ja iloiset perhepotretit.
Todellisuudessa lähes jokaisessa lapsiperheessä riidellään, väsytään, siivotaan ja kysytään sata kertaa päivässä: "Mitä syötäisiin?"
Mutta riittääkö se, että hyväksyy kesäloman olevan myös sotkuinen ja keskeneräinen?
Ei aina. Ainakaan minulla.
Silti huomaan, että jo kuormituksen tunnistaminen auttaa. Kun ymmärtää, mikä itseä väsyttää, sitä on usein helpompi sietää, varsinkin, kun tietää tämänkin olevan väliaikaista
Minua auttaa vielä enemmän se, että yritän päästää irti jatkuvasta kontrollista. Kaikkea ei tarvitse korjata heti. Kaikkeen ei tarvitse puuttua - vaikka kovasti mieleni tekisi. Joskus riittää, että päivä vain menee omalla painollaan.
2. Mieti, mikä oikeasti kuormittaa juuri sinua
Osa sanoo kuormittuvansa helteestä. Itse huomaan kuormittuvani paljon enemmän metelistä ja jatkuvasta sotkusta ja siitä, että toiset jaksavat tehdä asian toisensa perään väsymättä ja itse pitäisi vahtia perässä.
Jos kuormitusta aiheuttaa:
- sotku -> laske siivousvaatimuksia ja tee vain välttämätön
- meteli -> järjestä päivän aikana pieniä hiljaisia hetkiä mahdollisimman paljon
- jatkuva ruoanlaitto -> helpota sitä mahdollisimman paljon esimerkiksi syömällä ulkona (tai käymällä mummolassa, heh)
- kiire -> jätä kalenteriin tarkoituksella tyhjiä päiviä. Tylsyys on merkki siitä, että loma toimii!
3. Helpota arkea ilman huonoa omaatuntoa
Tänä kesänä päätin yhden asian. Tästä kesästä tuli "vähemmän tiskiä, enemmän ulkona syömistä" -kesä.
Kaikkia aterioita ei tarvitse tehdä itse. Joskus valmisruoka, ravintola tai piknik puistossa voi säästää juuri sen verran energiaa, että loppupäivä sujuu paljon paremmin.
Sama pätee moneen muuhunkin asiaan. Jos jokin helpottaa arkea eikä vahingoita ketään, sitä ei tarvitse perustella.
4. Älä täytä jokaista päivää ohjelmalla
Usein ajattelemme, että lasten kesäloman pitäisi olla täynnä tekemistä.
Todellisuudessa lapset muistavat usein parhaiten ne tavalliset päivät:
- vesileikit pihalla
- metsämansikoiden poimimiset
- hyppiminen trampoliinilla sateessa uimapuvussa
Vaikka nautinkin suunnattomasti elämyksistä ja unelmoinnista, jokaisen päivän ei tarvitse olla elämys.
5. Muista, että oma väsymys ei tee sinusta huonoa vanhempaa
Tämä on ehkä tärkein muistutus myös itselleni. Voin rakastaa lastani enemmän kuin mitään maailmassa ja silti kaivata välillä täydellistä hiljaisuutta ja yksinoloa.
Voin nauttia kesälomasta ja samalla odottaa hetkeä, jolloin saan juoda teetä rauhassa. Nämä eivät sulje toisiaan pois.
6. Keskity hetkiin, älä täydellisiin päiviin
Täydellisiä päiviä tulee harvoin. Täydellisiä hetkiä tulee yllättävän usein. Ne voivat olla lasten kikatusta trampoliinilla, yhteinen saunahetki, iltauinti, tai ihan vaan se hetki, kun lapset leikkivät ilman riitoja.
Kun niitä alkaa tietoisesti huomata (ja painaa mieleen eri tekniikoilla), kesästä jää ihania muistoja.
Kesäloma saa tuntua ristiriitaiselta. Kesäloma lasten kanssa voi olla samaan aikaan vuoden parasta ja raskainta aikaa. On täysin mahdollista olla kiitollinen yhteisestä ajasta ja silti laskea minuutteja siihen, että saa hetken omaa rauhaa.
Ehkä tärkeintä ei ole hyväksyä sotkua, vaan hyväksyä se, ettei kaikkea voi hallita. Mitä enemmän yritän kontrolloida jokaista sotkua, riitaa ja aikataulua, sitä väsyneemmäksi tulen. Kun uskallan välillä hellittää, huomaan usein koko perheen hengittävän vähän vapaammin.
Ja jos se tarkoittaa välillä ulkona syömistä, keskeneräistä kotia tai sitä, että lapset katsovat hetken Mysteerikujaa Yle Areenasta samalla kun aikuinen juo kahvin lämpimänä, niin ehkä juuri se on tämän kesän paras päätös.
Ja jos kesäloman jälkeen perhe on edelleen puheväleissä, sekin on jo aika hyvä suoritus. ;)
Hyvää kesää kaikille!
Tämä julkaisu on kirjoitettu kolmen keskeytyksen aikana, ja nyt lähdenkin lapsille uimavahdiksi.
t. Enni
Hyvä kirjoitus! Meillä ei ole kuin karvalapsi, mutta voin uskoa millaista on lomailla lasten kanssa. Kun ilman lapsiakin tuntuu, että loma muka menee hukkaan, jos ei joka päivä tee jotain erityistä. Yritäpä sitten tänäkin kesänä keksiä 70 pv tekemistä... jos se ei stressaa, niin ei mikään.
VastaaPoistaJoskus tarttee vaan pysähtyä ja miettiä, että onpa ihanaa, kun on aikaa myös olla vaan tekemättä mitään tai vaan olla kotona ja katsella telkkaa koko päivän.
Hyvää loman jatkoa Enni!
Näinhän se on. Ei haluaisi heittää hukkaan tätä ihanaa aikaa, mutta ei myöskään kuormittaa itseä ja lompakkoa ihan liikaa. Kiitos paljon ja sinne myös jos kun siellä myös lomailtiin! <3
Poista