Bloggaajan negatiivinen arvostelu muka oikeutettua?

Satuin eilen lukemaan Kaikki mitä rakastin -blogin Eeva Kolun hienon tekstin siitä, miten nykyajan blogeja ja bloggaajia pidetään liian kivoina, liian täydellisinä tahi yksinkertaisesti vain niin epäaitoina. Ikään kuin elämä ei voisi olla ihanaa ja kaikki välillä hyvin. Mietteeni ei niin suoraa liity tähän, mutta avaudunpa kuitenkin. 

Minunkin mielestäni elämä on ihanaa. Toki minäkin tunnen ajoittain kateutta, mutta yritän aina kanavoida sen johonkin muuhun. Mikään mistä olen ollut kateellinen ei ole itseltäni pois. Jos haluan, voin aina tavoitella samoja asioita. Ja kun oikein harmittaa, mietin vain hyviä asioita. Minut tuntevat henkilöt varmasti tunnistavat tämän piirteen minusta.

Miksi vedin esiin kateuskortin? Siksi, että en henkilökohtaisesti voi keksiä mitään muuta syytä arvostella henkilön ulkonäköä tai tyyliä kuin kateus. Tai keksin, mutta sääli ja myötähäpeä liittyvät mielestäni aina kateuteen jollakin tavalla.

IMG_6691 copy

IMG_2315 copy


Olen monesti lukenut eri blogeista kommentteja, jotka ovat olleet hurjan henkilökohtaisesti ja negatiivisesti kirjoitettuja. Yleensä kyseessä on aina hyvin kaunis ja nuori tyttö, jonka asuja / vaatteita / ilmeitä / asentoja / hiuksia, tai no ihan mitä tahansa muuta arvostellaan. Yleisimmin kuulemani perustelu tähän on ollut se, että bloggaajan vaan tulee kestää se, koska on laittanut itsensä julkisesti esille. (?!) Erityisen järkyttynyt olin Annib-blogin yhden postauksen kommenttitulvasta.

?!

???!

IMG_6742 copy
IMG_6758 copy
IMG_2314 copy

IMG_6701 copy

Siis mitä? Millä ihmeen oikeudella julkisesti esillä olevan ihmisen henkilökohtainen arvostelu muka olisi mitenkään sallittavaa? Miten niin julkisesti? Joo, ehkä bloggaaja julkaisee itsestään kuvia nettiin, mutta mitä sitten? On mun mielestä esim. lääkärinäkin toimiminen myös aika julkinen ammatti. Tai opettaja! Tai ihan mikä tahansa, kävelenhän minäkin kaduilla julkisesti. Millä ihmeen oikeudella voidaan perustella toisten haukkuminen oikeutetuksi vain sillä, että henkilö on muka tietoisesti ottanut riskin laittamalla itsestään kuvia esille? Varsinkaan, kun bloggaajan tarkoituksena tuskin on yrittää loukata lukijoitaan, päinvastoin. 


IMG_6729 copy

Samalla argumentilla voidaan siis arvostella kenen tahansa muun "julkisesti esillä olevan" henkilön ulkonäköä ja tyyliä. Eli tällaisten arvostelijoiden mielestä on siis ihan yhtä oikeutettua kirjoittaa negatiivinen mielipide yksityishenkilöstä hänen oikealla nimellään esim. verkon keskutelupalstoille. Arvaa mitä? EI OLE! Ihan yhtä oikeutettua olisi kirjoittaa juuri SINUSTA tällainen viesti netin keskustelupalstoille, ihan omalla nimelläsi. 

Bloggaaja ottaa tietoisen riskin esiintymällä julkisesti -perustelua ei ole olemassakaan. Se on vain arvostelijoiden tyhjänpäiväinen argumentti perustella negatiivisen arvostelun sallittavuus. Bloggaajaa ei ole oikeutettua arvostella henkilökohtaisesti yhtään millään perusteella. Jos et sanoisi asiaasi päin naamaa, niin älä myöskään kirjoita sitä. Vaikka kuinka itseäsi ärsyttäisi, niin pidä ne mölyt mahassa, ellei asiasi oikeasti ole tärkeä.

Jos yksikin perustelee mulle hyvin, miksi jollain olisi oikeus arvostella bloggaajan ulkonäköä ja vaatteita tälle itselleen, niin harkitsen mielipiteeni muuttamista. Jos kyseessä on kuitenkin arvostelijan huono itsetunto, kateus, sääli, myötähäpeä, tai jokin muu mielestäni yhtä turhamainen asia, ei mielipiteeni muutu. Ollaan sitten mieluummin hiljaa, jos ei ole mitään hyvää sanottavaa. Sehän se on bloggaajalle pahin loukkaus, hiljaisuus.

En minäkään ole valinnut, että voisin toimia haukkumisen kohteena vain siksi, että olen päättänyt julkaista kuviani täällä blogissa. Teen tätä teitä varten, jos jotakuta vaikka sattuisi kiinnostamaan nähdä mitä minulla oli päällä joku päivä, miltä hiukseni näyttivät, tai millaisia kuvia kuvasin. Blogin ylläpitäjänä minä myös päätän julkaistavasta sisällöstä, ja koska en halua tukea negatiivista käyttäytymistä, olen tehnyt tietoisen valinnan sensuroida negatiiviset kommentit. Luojan kiitos blogini lukijat ovat osoittaneet täydellistä kypsyyttä, ja olen ainakin toistaiseksi välttänyt roskakorina toimimisen.

Tässä siis neuvoni bloggaajille, älkää hyväksykö tällaista käyttäytymistä. Valvokaa kommenttejanne!

IMG_2298 copy

Ei olla ihmiset aina niin kateellisia, vaan yritetään oppia iloitsemaan muiden puolesta. Ja jos oikein hirveästi ärsyttää, niin ota itseäsi niskasta kiinni ja tee asialle jotain! Käy vaikka kävelyllä. Piste.

Kommentit

  1. "Jos et sanoisi asiaasi päin naamaa, niin älä myöskään kirjoita sitä." - Vau :) Upea teksti. Samoja ajatuksia minäkin olen (sattuneesta syystä johtuen) lähipäivinä pyöritellyt mielessäni. Kiitos sinulle <3

    Pidetään ainakin me bloggaajat yhtä! ;-)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Olet upea, jatka samaan malliin. Kiitos, pidetään! <3

      Poista
  2. kirjoitat kyllä aivan täyttä asiaa !

    VastaaPoista
  3. Hyvä kirjoitus:-) Ja joka sana täyttä totta.

    VastaaPoista
  4. Hyvä kirjoitus! Tulee kyllä paha mieli itellekin jos törmää negatiivisiin kommentteihin blogeissa, enkä halua edes tietää miltä itse bloggaajasta tuntuu... En ymmärrä miten joku voi saada jotain kiksejä turhasta mollaamisesta.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Niinpä, se on jännä juttu. Jos nämä kommentoijat vaan tietäisivät miltä asiattoman kommentin saaminen tuntuu, niin ehkä he tajuaisivat lopettaa. Minä en ikinä kirjoita kenellekään mitään pahaa kommenttia, sillä siinä ei voita kukaan. :(

      Poista
  5. Kyllä, juuri näin se on! Kaikki ihmiset ei oikein hoksaa sitä, että vaikka laittaa itsensä ja osan elämästään tyrkylle ihmisten ihmeteltäväksi, että sitten olisi kokonaan vapaata riistaa tai pitäisi niellä ihan mitä vaan. Tai että olisi jotenkin asiallista sitten vaatia kaikkea muutakin elämästä esille. Oikeuksien puolestapuhujana olen sitä mieltä, että saahan sitä toki itse kukin räksyttää minkä haluaa, mutta mitään velvollisuutta kenenkään ei ole jäädä sellaista kuuntelemaan tai julkaista sitä omassa blogissaan tai muussa julkaisussaan. Oon sanonut monelle typerykselle, että jos on jotain niin tähdellistä nau'uttavaa että se pitää ehdottomasti saada julki, niin senkus perustat oman blogin jossa kerrot mielipitees musta. :D Eipä oo kovin moni siihen tilaisuuteen tarttunut.

    Eevan tekstistä puolestaan yhdyn kyllä siihen näkemykseen, että jokaisella on vastuu omista tunteistaan ja jos tulee paha mieli, ei sit kande lukea, mutta toisaalta ymmärrän kyllä myös sen, että tosiaan aina se muiden onni ja positiivisuus ja kauniit kodit ja kauniit kuvat ja successfull life ei vaan ole inspiroivaa, vaan joskus se painaa niin helvetin maahan ja kuristaa kurkkua. Eikä se välttämättä ole vaan se, että itsellä ei ole kaunista kotia ja siivousintoa, vaan myös se sosiaalinen kuvio: eihän kukaan sekaista kotia kehuisi tai ihastelisi ääneen kavereilleen. ;) Joo, tää on sitä kuuluisaa kateutta. Mutta enpähän mäkään sitä pahansuovasti ala ihmisille ilmaisemaan, mun oma ongelmanihan se on... Mutta ymmärrän kyllä siis mistä se tulee, ja itsekin välillä toivoisi, että olisi enemmän sitä elämän nurjaakin puolta näkyvissä, ettei tuntuis siltä et onko tyyliin ainoa ihminen maailmassa jolla on myös niitä mieltä maahan painavia asioita (saleena ei oo :D). Heh, paraskin puhuja meikä, kun ei kans hirveesti omaa yksityisyyden verhoaan raota... Ehkä vielä jonain päivänä...

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Joo ei todellakaan, ihmisestä ei tule mitään "vapaata riistaa". vaikka kuinka täällä sanotaan, että tulee julkisuuteen. Näin se vaan on mennyt ja tuolla sitä puolustellaan. Ja tässä pitää nyt siis muistaa henkilökohtaisen kunnianloukkauksen ja sananvapauden ero. Tuskin kukaan haluaa kuulla feissarikavereiltaan näyttävänsä miltään ilotytöltä. Ja niin juuri, jos kommenttia tulee, toki bloggaajat sen saavat. Mutta ylläpitäjän oikeuksiin onneksi kuuluu päättää sisällöstä.

      Niin, sitä se kateus on. Mun mielestä parasta olisi jättää lukematta tai sitten yrittää tehdä vastaava itse. Jos on sotkuinen koti, niin sitä voi yrittää siivota. Ottaa siitä vaikka kuvan ja huomaa, että mullakin on. Ja kun tätä toistaa aikansa, voi kelata taaksepäin katsomaan, mitä kaikkea sitä itseltäänkin löytyy. Tai kuten Eeva Kolu sanoi, opetella olemaan innoissaan toisten puolesta. Jos on kateellinen, niin opetella siitä pois. Se tunne, kun huomaa, että kateus on muuttunut oikeasti innoksi on aivan ihana. Ja sen voi tehdä!

      Mutta joo en silti ymmärrä. Jatketaan näin yleisesti. Miksi kukaan haluaa loukata toista? Onhan se ihan selvää, että jos joku ei-bloggaava päivittää usein instagramiaan tai facebookiaan ja päivittää sinne uusia kuvia, siihen on jokin syy. Jos syy on se, että oli ihanaa, näytti nätiltä, tai osti uudet vaatteet, niin onko ihan pakko alkaa haukkua turhasta, jos kyseessä on vain salakavala kateus? Edelleen, jos et sanoisi päin naamaa, niin parempi olla sanomatta. Ellei asia ole tärkeä! Ja on niin helppo piiloutua anonyymiyden taake...


      Poista
    2. Joo, meillä on tosiaan kunnianloukkauksen raja, ja hyvä niin! Kuitenkin pitää muistaa myös se, että mikään laki ei suojaa tunteiden loukatuksi tulemiselta, mikä on mun mielestä hyvä asia, kun miettii sellasia vakavia aiheita, joissa esim. vaikka joku uskontokunta voi haluta yrittää vaientaa vaikka keskustelua vetoamalla siihen, että tää kritiikki loukkaa uskovaisia. Nykyään vedotaan ihan liikaa siihen omien tunteiden loukkaamiseen, ja tarkoitan siis tällä eri asiaa kuin vaikka se huorittelu tai muu totaalinen halventaminen. Sellaista ei tietenkään kenenkään tarvitse niellä missään tilanteessa!

      Ja siis, näistä oikeuksista puhuttaessa pitää muistaa sekin, että vaikka miten on jokaisella oikeus arvostella ilkeästikin toisia ihmisiä (kunhan ei kunnianloukkaus täyty), niin se ei tarkoita sitä, että olisi silti täysin ok ja OIKEIN tehdä niin. Laki ei myöskään erikseen kiellä toisen ihmisen pettämistä tai valehtelua, mutta ei nekään mitenkään ongelmattomia tekoja ole. Liikaa vedotaan just siihen, että hei, itepä oot julkisuudessa, eikä laki kiellä arvostelua vaan sallii sen, joten sittenpä on ihan ok sanoa, että oot ruma luuska. Ei. Jokaisella on vastuu siitä, miten kohtelee muita ihmisiä. Mun mielestä ei ole koskaan eettistä kohdella toisia pahantahtoisesti.

      Ja siis tosta kateudesta vielä, se kumpuaa varmasti pohjimmiltaan tunteista siitä, että on itse jotenkin huonompi, kun syntyy sellainen vertailuasetelma (miksi sellanen jotenkin aina kehittyy omaan päähän? :/). Toisen menestys jotenkin korostaa sitä minkä itse kokee epäonnistumiseksi. Esim. vaikka mä tässä kuinka siivoaisin, tässä kämpässä nyt ei silti tule olemaan koskaan kaunista puulattiaa ja korkeita ikkunoita. :D Sit päästäänkin siihen, että miksi pitäisikään olla. Kun saa ittensä kii kelaamasta sitä, että koko ajan vertaa itseään johonkin "ideaaliin" = johonkin julkisesti ihailtuun, kuten vaikka lifestylebloggaajan luomaan kuvaan, voikin alkaa pohtia, että eikö kuitenkin ole siinä omassa elämässä paljon hyvää, vaikkei se olekaan samanlainen kuin sen toinen. :)

      Poista
    3. Joo, eihän joka asiassa voi vedota kunnianloukkaukseen. On vaan hankala selittää miten juuri tässä asiassa pitäisi käyttäytyä. Siis, kun positiivista ja elämänhaluista, kaunista ja toisaalta myös ihan tavallista ihmistä loukataan anonyymien toimesta niinkin satuttavasti. Ja ihan vain siksi, että itseä ärsyttää.

      Mutta näin juuri, kirjoitit hienosti ja ihan samoja mietteitä minullakin on. Se ei ole oikein, vaikka ei siitä ehkä tuomitakaan. Edelleen olen sillä kannalla, että julkisesti toisen ihmisten arvostelu (kateellisuuden näkökulmasta) ei ole mitenkään oikeutettua. Ihan sama miten tuolla allakin on sitä perusteltu, niin ei. Koska se on tarkoitettu satuttamaan, se ei voi olla oikein. Ehkä ainoastaan haukkuja saa siitä jotain kiksejä.

      Kateus on niin inhottava asia ja se juuri saa ihmisen tuntemaan itsensä epäonnistujaksi. Vaan niinhän se on, että jollain saattaa oikeasti vaan mennä paremmin ja toisilla taas huonommin kuin itsellään. Tuskin kuitenkaan ihan kenelläkään kaikkea on, mutta jotkut asiat menevät paremmin ja jos vaan niistä toitotetaan, niin saa aika väärän kuvan ihmisestä. Silloin juuri kannattaa miettiä, että miksi juuri se asia ärsyttää, kun muuten itsellä saattaa mennä oikeasti muilta osin paljon paremmin. Ja kuten myös sanoit, eli etsiä omasta elämäst ne muut hyvät asiat. Jos niitä ei meinaa löytyä, niin sitten kehittää niitä uusia juttuja, tai ainakin haaveilee jostain mahdollisuudesta. Ei sen tarvitse olla sama asia.

      Poista
  6. Mutta täytyy ihan oikeasti ottaa huomioon se, laittamalla omat tietosi internetiin, esimerkiksi perustamalla blogin, josta tulee tunnettu, sinun tulee olla valmis kohtaamaan arvostelua. Silloin olet JULKISUUDEN HENKILÖ. Onnellisesti niissä rajoissa, että pystyt itse kontrolloimaan jonkin verran itsestäsi leviävää materiaalia. Ja eihän kukaan lähetä kuvaansa seiskalehteenkään olettaen, ettei kukaan voi sitä arvostella.

    Se arvostelu nyt vaan sattuu olemaan osa sananvapautta. Ellet halua, että sinua arvostellaan julkisuudessa, ÄLÄ itse aja itseäsi julkisuuteen.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ja laittamalla kuvan facebookiin, tulee sinun olla valmis kohtaamaan arvostelua. Ja toimimalla poliitikkona kohtaat varmasti arvostelua. Sananvapaus on ihan ok, mutta kunnianloukkaus mielestäni ei. Toki saa arvostella, mutta tarkoitan henkilökohtaisempaa negatiivista loukkaamista ilman mitään kunnon syytä. Siinä on aika iso ero.

      On siis ihan ok sanoa, että mielestäni asusi näyttäisi paremmalta, jos jättäisit kaulakorun pois, kuin sanoa "Makunsa kullakin, jotkut haluaa näyttää vähän enemmän huoralta kuin toiset. " Anonyymi9. heinäkuuta 2013 13.03, linkkaamassani blogissa.

      Poista
  7. ...ja jatkeeksi vielä se, että minusta on hienoa, ettet julkaise ikäviä kommentteja ollenkaan. Koska yleensä kommenttipalstoilla pahat asiat ruokkivat toisiaan ja edustavat suomen ikävää blogikommenttikulttuuria.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. En vaan hyväksy toisten loukkaamist. Siinä olet ihan oikeassa, se vaan ruokkisi lisää negatiivisuutta. Arvostelu ja kritiikki on mielestäni ihan eri asioita verrattuna siihen, että mennään henkilökohtaisuuksiin. Siitä ei oikeasti ole kenellekään hyötyä.

      Poista
  8. Rakentavan kritiikin ja suoranaisen haukkumisen raja on välillä yllättävän häilyvä, johtuen jo ihan vain siitä, että toiset meistä ovat herkempiä kuin toiset. Jostain syystä jotkut meistä tykkäävät värittää puheitaan erityisen loukkaavilla sanoilla. Uskon kuitenkin, että fiksujen ihmisten silmissä häpeään joutuu se joka haukkuu, ei koskaan haukkumisen kohde. Ja muiden ihmisten mielipiteillä ei sitten niinkään ole väliä :).

    Haluaisin kuitenkin ottaa esiin, että mielestäni on hassua, miten ulkonäön arvostelemista pidetään usein paljon loukkaavampana kuin vaikka älykkyyden arvostelemista. Molemmat näistä ovat kuitenkin suurelta osin asioita, joihin emme voi merkittävästi vaikuttaa. Siksi ihmettelinkin vertaustasi lääkäreihin tai opettajiin. Heidän ammattinsa ei liity mitenkään heidän ulkonäköönsä, joten olisikin hassua, että heitä arvosteltaisiin sen perusteella. Heitä kuitenkin arvostellaan sen perusteella, miten hyvin he osaavat ammattinsa. Ja niin heitä _pitääkin_ arvostella!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Sanoit ensin, että toiset ovat herkempiä ja sitten pohdit, että muiden mielipiteillä ei ole väliä. Miten esim. tällaienn herkkä ihminen voisi olla välittämättä muiden mielipiteistä? Sen haluan allekirjoittaa,että häpeään joutuu vain se haukkuja, toivottavasti. Tosin moni täällä oli myös sitä mieltä, että tuollainen kommentointi vaan kannustaa muita samaannegatiivisuuteen, tai tässä tapauksessa haukkumiseen.

      Ai älykkyyteen ei voi vaikuttaa? No ainakin voi esim. kouluttaa itseään?Eihän kukaan ole lääkäri syntyessään. Mutta joo, kyseessä ovat kuitenkin bloggaajat kuitenkin, siis ihan yksityiset henkilöt, josta jotkut vaan tietävät vähän enemmän asioita. Ja niin varmasti jokainen tietää siitä omasta lääkäristäkin vaikka mitä.

      Oikeuttaako se silti menemään avoimesti kirjoittelemaan hänestä loukkaavuuksia? Miksi sitten yllä mainittua bloggaajaa sanotaan miehen näköiseksi? Mun mielestä tuo myös oikeasti kuulostaa paljon pahemmalta kuin esim. lääkärin ammattitaidon puutteen kommentointi. Ja tämä siis vastaa kysymykseesi miten ulkonäön arvostelu on mielestäni loukkaavampaa kuin älykkyyden, tai tässä tapauksessa ammattitaidon arvostelu. Kumpi tahansa, en ikinä loukkaisi kumpaakaan heistä.

      Ja kiitos tästä yleistyksestä, me bloggaajat todellakin olemme vain ulkonäkömme orjia, meidän ajatuksillamme ei ole mitään arvoa. Bloggaaja siis ei voi olla vai älykäs? Meidän "ammattimme" voi mielestäni liittyä myös ammattitaitoon, ei monikaan tuota hyvää blogia ja saa pidettyä lukijoiden mielenkiintoa yllä. Siis tämä se vasta on hintonmoista työtä! Mielestäni siis niin älykkyyteen kuin ulkonäköönkin VOI vaikuttaa, mutta mitä sitten? Jos ei voisi, niin saisiko silloin vapaasti arvostella? En ymmärrä pointtiasi?

      Kummasti meidän ulkonäköä kuitenkin arvostellaan ja tulos on usein se, että olemme tyhmiä bimboja, jotka eivät osaa pukeutua, koska ilmeisesti haluamme näyttää aikuisviihde-elokuvien tähdiltä.

      Eli meitä siis saa ja _pitää_ arvostella ihan vain siksi, että meillä on vaatteet päällä? Ja jos joku ei pidä meidän vaatteista, niin sillä on oikeus nimitellä meitä, koska se on meidän "ammattitaitomme"?

      Poista
    2. Sanoit ensin, että toiset ovat herkempiä ja sitten pohdit, että muiden mielipiteillä ei ole väliä. Miten esim. tällainen herkkä ihminen voisi olla välittämättä muiden mielipiteistä? Sen haluan allekirjoittaa, että häpeään joutuu vain se haukkuja, toivottavasti. Tosin moni täällä oli myös sitä mieltä, että tuollainen kommentointi vaan kannustaa muita samaan negatiivisuuteen, tai tässä tapauksessa haukkumiseen.

      Ai älykkyyteen ei voi vaikuttaa? No ainakin voi esim. kouluttaa itseään?Eihän kukaan ole lääkäri syntyessään. Mutta joo, kyseessä ovat bloggaajat kuitenkin, siis ihan yksityiset henkilöt, josta jotkut vaan tietävät vähän enemmän asioita. Ja niin varmasti jokainen tietää siitä omasta lääkäristäkin vaikka mitä.

      Oikeuttaako se silti menemään avoimesti kirjoittelemaan hänestä loukkaavuuksia? Miksi sitten yllä mainittua bloggaajaa sanotaan miehen näköiseksi? Sama kuin lääkäriä haukuttaisi telottajaksi, koska he olisivat huonoja. Kuka oikeasti haukku lääkäriä murhaajaksi? Harva, ei kukaan?
      Ja tämä siis vastaa kysymykseesi miten ulkonäön arvostelu on mielestäni loukkaavampaa kuin älykkyyden, tai tässä tapauksessa ammattitaidon arvostelu. Kumpi tahansa, en ikinä loukkaisi kumpaakaan heistä.

      Ja kiitos tästä yleistyksestä, me bloggaajat todellakin olemme vain ulkonäkömme orjia, meidän ajatuksillamme ei ole mitään arvoa. Bloggaaja siis ei voi olla älykäs? Meidän "ammattimme" on myös paljon muuta kuin ulkonökö, ei monikaan tuota hyvää blogia ja saa pidettyä lukijoiden mielenkiintoa yllä. Siis tämä se vasta on hintonmoista työtä! Mielestäni siis niin älykkyyteen kuin ulkonäköönkin VOI vaikuttaa, mutta mitä sitten? Jos ei voisi, niin saisiko silloin vapaasti arvostella? En ymmärrä pointtiasi?

      Kummasti meidän ulkonäköä kuitenkin arvostellaan ja tulos on usein se, että olemme tyhmiä bimboja, jotka eivät osaa pukeutua, koska ilmeisesti haluamme näyttää aikuisviihde-elokuvien tähdiltä.

      Eli meitä siis saa ja _pitää_ arvostella ihan vain siksi, että meillä on vaatteet päällä? Ja jos joku ei pidä meidän vaatteista, niin sillä on oikeus nimitellä meitä, koska se on meidän "ammattitaitomme"?

      Poista
    3. Eikä unohdeta, että arvostelulla tarkoitan edelleen henkilökohtaisuuksiin meneviä kommentteja, jotka eivät millään voi auttaa tilannetta.

      Poista
    4. Käsittääkseni lääkäreiden ja opettajien arvostelu on hieman (mutta vain hieman) oikeutetumpaa, koska heillä on myös paljon aivan konkreettista, käsinkosketeltavaa vastuuta toisista ihmisistä, toisaalta ei heidänkään ulkonäköllään ole mitään tekemistä heidän ammattitaitonsa kanssa. Nähdäkseni on kuitenkin eri asia arvostella vaikka nenänmuotoa tai jotakin mieltymystä kuin sitä, aiheuttaako vaaraa toisille tai miten hoitaa hommansa. Varmasti bloggaajatkin ottavat ilomielin vastaan rakentavaa kritiikkiä vaikkapa blogin käytettävyydestä tai valokuvaustekniikasta, sikäli kuin heillä on mahdollisuus näihin asioihin vaikuttaa.

      Rakentavan kritiikin muuten tunnistaa juuri siitä, että se sisältää myös myönteistä, että myös joitakin parannusehdotuksia. Se ei ole pelkkää nälvimistä. :)

      Poista
    5. Rakentava kritiikki onkin ihan eri asia ja sellainen on ihan sallittua. Kuten sanoit, nenän muodon arvostelu ei liity tällaiseen. Sitä mietin, että moni tämän tekstin lukenut ymmärtää varmaan arvostelun oikeutettuna juuri siksi, että pitää sitä rakentevana kritiikkinä. Nämä kommentit mihin viittasin eivät ole sellaisia. Toki siis lääkäriä voi arvostella ammattitaidosta, kuten bloggaajaa myös rakentavalla kritiikillä juuri mainitsemiesi blogin asioihin liittyen. Ulkonäköönkin, jos se ei mene henkilökohtauksiin.

      Kyllä me kaikki ymmärrämme varmasti henkilökohtaisuuksiin menemisen eron, joten käsitellään asiaa siitä näkökulmasta. Yritin kirjoituksessani vain sanoa, että lopetetaan ihmisten haukkuminen.

      Poista

Lähetä kommentti

Totta turiset kuomaseni:

Lue myös