Järjestelmäkameralla kuvaamisen perusteet

Multa pyydettiin postausta aiheesta: "järkärillä kuvaaminen for dummies". Ihan pelkästään nettiä selaamalla löytää tuhansia valokuvausta käsitteleviä juttuja, mutta tein oman version lukijoilleni.

Valokuvauksen perusteista saisi kymmenenosaisen postauksen, mutta yritin kirjoittaa nämä asiat nyt erittäin tiiviiksi paketiksi, josta olisi teille mahdollisimman paljon hyötyä. Skippaan suosiolla kuvan tallennusmuodot ja muut, koska arvelen aloittelevien kuvaajien tallentavan kuvat muistikortille JPEG-kuvina.
Tässä kuitenkin tärkeimmät asiat aiheesta järkkärillä kuvaamisen perusteet. Antakaa anteeksi väsyneen ajatusvirheet, jos niitä löytyy.


Sommittelu: 

Sommittelu yksi tärkeimmistä asioista kuvan onnistumisen kannalta. Ehkä maailman tylsin sommittelutapa on kohteen laittaminen kuvan keskelle. On olemassa erilaisia sääntöjä, kuten kolmasosien sääntö ja tätä kannattaakin noudattaa melkein aina. Kun sommittelusta on hallussa perusasiat, sääntöjä voidaan tarkoituksellisesti rikkoa. Toinen tapa on antaa katseelle tai liikkeelle tilaa. Kuva rajataan siten, että kohteen suuntaan annetaan enemmän tilaa ja jätetään kohteen takaosa väljemmäksi (ylin kuva).

Alla olevassa kuvassa näkyy kolmasosien sommittelua käytännössä. Kuvitellaan kohteen jako kolmeen osaan pysty ja vaakasuunnassa ja sommitellaan kuva punaisten pallojen avulla. Tässä tapauksessa lasipurkki, kasvi ja pöydänreuna sekä toisessa kuvassa joki ja vuoret on sommiteltu lähelle viivojen yhtymäkohtia, eikä kuvan keskellä juuri ole mitään erikoista.

Ja muistakaa laittaa aina horisontti suoraan.


Kameran kuvaustilat:

Aloittelijan kannattaa tutustua ajan kanssa kameraansa ja sen säätömahdollisuuksiin. Asetusten määrittäminen riippuu pitkälti siitä mitä kuvataan. Kuvaustilat määrittävät automaattisesti (suurin piirtein) oikeanlaiset asetukset kuhunkin kuvaustilanteeseen. Kun kuvaustilojen asetuksia testaa ja säätää, niin pian kaiken osaa jo ulkoa. Kameran kuvaustiloista yleisimpiä ovat ainakin seuraavat:

Auto (A): Tämä on kaikista helppokäyttöisin vaihtoehto, sillä kamera valitsee kaikki asetukset kuvaajan puolesta (mm. oikean valotusajan, aukon koon ja ISO-herkkyyden). Tässä vaihtoehdossa kamera yleensä pamauttaa salaman auki ja kuvia saa sitten lätkiä menemään salaman kanssa. Henkilökohtainen mielipiteeni on, että ÄLÄ käytä tätä vaihtoehtoa, jos haluat oppia valokuvaamaan.

Program mode (P): Kameramallista riippuen voidaan säätää itse esim. salaman käyttö, ISO-herkkyys, valotusaika ja valkotasapaino. Näitä asetuksia kopioimalla voi vaikka säätää manuaalitilan asetukset ja alkaa sitten viilata niitä haluamaansa suuntaan. Aloittelijoiden kannattaa ehdottomasti aloittaa tällä kuvaustilalla ja jättää automaattitila suosiolla unholaan.

 • Shutter priority (suljintila): Kuvaaja saa itse valita käytettävän valotusajan ja kamera laskee sopivan aukon koon eli f-arvon. Tällä saa määriteltyä esim. kuinka liike näkyy kuvassa. Muut asetukset ovat kuvaajan säädettävissä (mm. ISO, valkotasapaino).

Aperture priority (aukkotila): Kuvaaja valitsee käytettävän aukon (eli f-arvon) ja kamera asettaa sopivan valotusajan. Muut asetukset ovat kuvaajan säädettävissä (mm. ISO, valkotasapaino). Suuri aukko (pieni f-arvo) tarkoittaa pientä syväterävyysaluetta. Pieni aukko (suuri f-arvo) tarkoittaa vastaavasti suurta syväterävyysaluetta.

Manual mode (M): kuvaaja säätää kaikki asetukset itse (mm. aukko, valotusaika, ISO-arvo ja valkotasapaino).

Nämä olivat esimerkkikuvaustiloja Canon-merkkisestä kamerasta. On olemassa myös paljon muita kuvaustiloja, kuten esim. makrokuvaus, joka mahdollistaa kohteen kuvaamisen hyvin läheltä ja säätää automaattisesti kapean syväterävyysalueen.


Syväterävyys: 

Mm. nämä kaikki asiat vaikuttavat syväterävyyteen:
Mitä lähempänä kameraa kuvattava kohde on, sitä pienempi on syväterävyysalue ja tausta tulee näkymään sumeana (bokeh). Ja mitä suurempaa polttoväliä (zoom) käyttää, sitä pienempi terävyysalue on ja kuvaan tulee myös sumea tausta.

Suuri aukko (pieni f-arvo) antaa siis pienen syväterävyysalueen kuten jo aiemmin mainitsin. Pieni syväterävyysalue sopii yleensä muotokuviin ja suuri taas maisemakuviin.

Kolmasosien sääntöä maisemakuvassa, jossa on suuri syväterävyys
Säännöt on tehty rikottaviksi, kohde keskellä. Pieni syväterävyys, jolla saadaan aikaan bokeh-efekti
Peruskäsitteitä kameran säädöistä:

Aukko: Valo kulkee objektiivin sisällä läpi pyöreähköstä aukosta, jonka kokoa voi muuttaa. Aukkoa kutsutaan himmentimeksi. Tätä säätämällä saadaan muutettua mm. syväterävyyttä.

ISO: Kertoo kennon valoherkkyyden. Hämärässä tulisi käyttää suurempaa ISO-herkkyyttä ja vastaavasti valoisammassa pienempää. Suuri ISO aiheuttaa herkästi kohinaa kuviin, jolloin niistä tulee rakeisia. Suurempi ISO kuitenkin mahdollistaa kuvauksen aika hyvin ilman salamaa hämärissäkin paikoissa. Kohinan määrä vaihtelee radikaalisti eri kameramerkkien, mallien sekä käytössä olevan tekniikan laadun ja koon välillä.

Valotusaika: On aika, jonka kameran suljin on auki ja päästää valoa aukon kautta kennolle.

Valkotasapaino: Tulisi säätää niin, että valkoinen näyttää valkoiselta, eikä esim. siniseltä tai liian keltaiselta.





Lyhyestä virsi kaunis ja sama selkokielellä: 

Aukko määrittää minkäkokoisesta kolosta valo pääsee kulkemaan, kun taas valotusaika määrittää sen, kuinka kauan se aukon kautta päästettävä valo saa kulkea kennolle. Suurempi ISO-herkkyys saa aikaan valoisamman kuvan, mutta samalla se aiheuttaa kuviin helposti kohinaa.

Salamakuvissa on yleensä niin paljon valoa, että voidaan käyttää pientä ISO-herkkyyttä. Hyvässä valossa voidaan kuvata käyttämällä esim. herkkyyttä välillä 100–400. Hämärimmissä olosuhteissa arvo voi olla esim. välillä 400–3200.

Valonpuutteessa kannattaa aina kuvata myös mahdollisimman lyhyellä polttovälillä (eli zoom minimiin)!


Kysymys! Miten pystyy ottamaan ilman salamaa kuvia liikkuvasta kohteesta ilman että se tärähtää? Esim koirasta ois kiva saada kuvia, mutta salamalla ei tule hyviä ja ilman salamaa tärähtää. 

Valotusajan tulee olla tarpeeksi nopea, esim 1/160 sek. Kuvasin eräänä päivänä sisällä hyppivää koiraa ja mulla oli käytössä 1/100-160 tai nopeampikin valotusaika. ISO-herkkyyttä oli tässäkin vaiheessa nostettava jo johonkin 1600, koska sisällä ei ollut kuitenkaan niin valoisaa. Kuvasin aika pienellä polttovälillä, jotta valoa olisi ollut mahdollisimman paljon. Eli siis sitä valotusaikaa laitat niin nopeaksi kuin mahdollista, ilman että kuvasta tulee ihan tumma. Tällöin liikkeen saa pysäytettyä.

Siten saa myös teräviä kuvia, että seuraa kameralla kohdetta samalla kun painaa laukaisinta. Tällöin valotusajan ei tarvitse olla niin nopealla, koska kohde pysyy terävänä, vaikka taustasta tuleekin sumea. Tässä tietenkin ongelmana se, että koiran liikkeitä on aika mahdotonta ennustaa. Liikkuvan koiran kuvaaminen on kieltämättä aika hankalaa, koska tällöin vielä tarkennuksenkin tulee osua juuri kohdalleen. Vaatii siis kameraltakin jo hieman…

Jos ilmenee jotain kysyttävää, niin jättäkää kommenttia. Toivon, että tästä oli teille apua. :)

t. Enni

Katso myös postaukset aiheesta Mikä järjestelmäkamera aloittelijalle? ja Mitä oheistarvikkeita digitaaliseen järjestelmäkameraan?

Kommentit

  1. Oih, mahtavaa! Tuosta sommittelusta tuli mieleen, että itse sommittelen kuvan kohteen melkeinpä aina sivuun, en koskaan keskelle. Olen ite saanut valokuvausopetusta sekä yliopistossa että kansanopistossa ja koin kyllä näistä olleen merkittävästi apua kuvaamisessa. Samoin kaikki kirjat ovat hyödyllisiä. Sommittelusta tuli mieleen, että meikäläinen sommittelee kohteen yleensä aina sivulle, en koskaan keskelle. Noista kultaisista leikkauksista on ollut myös paljon puhetta, mutta en oikein sitten niitä mieti, kun kuvailen. Taidan sommitella kuvat vähän miten sattuu, köh köh. :D

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Uskoisin, että se sivuunsommittelu on juuri tuota kolmasosien sääntöjen soveltamista :) Koska silloin kohde on jommassa kummassa viivan kohdassa. Ja neuvoissa on myös sanottu, että kannattaa jättää reilusti tilaa kohteelle, että kuva hengittää eikä ole liian ahdas.

      En itse myöskään mieti tuota sommittelua enää yhtään, koska se tulee nykyään automaattisesti. Tai otan kuvan siitä mikä näyttää hyvältä ja yleensä se sitten jälkikäteen katsottuna olikin tämän kultaisen leikkauksen mukaisesti tehty! :D

      Mutta säännöthän on tehty rikottaviksi, joten saahan sitä sommitella kohteensa miten haluaa! :)

      Poista
  2. Hyvä postaus tämä vaikka mulla ei järkkäriä olekkaan, puoli järkkäri kyllä ja jotain asteuksia siitäkin siis löytyy. Luin silti mielenkiinnolla jos vaikka joskus hommaan ihan kokonaisen järkkärin .

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos! Puolijärkkärissäkin on kai se puoliautomaattitila, kuten monissa pokkareissakin. Eikös siinä ole sallittua ainakin tuo ISO:n määrittäminen? Muistaakseni valotusajan tai aukon määrittäminen itse ei taida onnistua, vai onnistuuko puolijärkkärillä?

      Poista
  3. Tosi kiva postaus! Ihana kun jaksat väsätä tämmösiä :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos :) Kiva, että joku jaksaa näitä lukea! :D

      Poista
  4. Ihanaa selkokieltä! Reilu viikko sitten sain käyttöön Lumix gf2:sen eli mini/mikro järkkärin. Vaikuttaa kelpopeliltä ja vielä kun jaksaa opiskella säätöjä sekä ymmärtää mikä mihinkin vaikuttaa niin aijai mitä kuvia saankaan aikaiseksi :) Kuvailen lähinnä meidän 1 ja 3 vuotiaita tyttöjä sekä koiraamme. Mutta siis kiitos tästä, ymmärrän taas enemmän!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Jee kiitos! :D Kiva kuulla, että tästä oli apua.

      Poista
  5. tiedätkö miten canon eos 1100d:llä voi ottaa tämmöisiä kuvia ?! että se on tuommoinen tärähtänyt väri

    http://roosa-marie.blogspot.fi/2012/06/fifty.html

    VastaaPoista
  6. tiedätkö miten canon eos 1100d:llä voi ottaa tämmöisen kuvan?! kun käsitykseni mukaan tätä ei ole muokattu...

    http://roosa-marie.blogspot.fi/2012/06/fifty.html

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. No jos ei ole muokattu niin sitten vinjentoi ja pahasti :D Noin saan kyllä tehtyä photoshopillakin, en tosin muista mikä filter piti olla käytössä. Siellä on kyllä kohta "vinjentointi" joka yleensä siis poistetaan, mutta tuossa sitä on kyllä lisätty ja runsaasti.

      Kertoisiko muuten kuvan ottaja paremmin, jos kysyisit häneltä?

      Poista
  7. anteeksi, sekoilin tuossa edellisessä kommentissa jonka poistin :D tarkoitin siis että MINÄ luulin että kuvaa ei ole muokattu :-D

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ahhaha en muista enää mitä kirjoitit, mutta muistaakseni ymmärsin sen niin kyllä. Ja tarkoitin, että mä tunnistan muokatut haha :D

      Poista
  8. Olen ostamassa canon eos 350d, järkkärin. Ja jäi epäselväksi, voiko sillä videoija. Netistä ei paljoa tietoa löytynyt. :DD

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Moi!

      Mun mielestä sillä ei saa videota, koska ei uudemmalla 400D:lläkään saa. Paljonko olet maksamassa siitä, sehän on jo aika vanha malli.

      Poista
  9. Hei! :)

    Kiitos tästä postauksesta, näin aloittelijakuvaajalle tästä oli kovasti apua. :)
    Amatöörikujaana ja teininä toivoisin kumminkin vielä neuvoja hyvän profiilikuvan ottamisiin, siis muotokuvan, ulkona ja sisällä, miten henkilö ja tausta pääsee parhaiten oikeuksiinsa. kiitos. ::)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Voin yrittää väsätä sellaisen postauksen. Hyvä vinkki profiilikuvaan on aukon pitäminen isona, esim 1.8, 2.0, 2.2 yms. Pidä myös kohde irti taustasta, ja ISO-arvo pienenä. Varjossa kannattaa kuvata! Ja kokeilla ilta-aurinkoa :)

      Poista
  10. Hei! (:
    Lähetin sinulle äskettäin toivomusta proffakuvan ottamisesta.
    Tuli vain mieleeni, että sen yhteyteenhän voisit laittaa juttua kuvan muokkaamisesta, ja ohjelmista.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kuvien muokkaamisesta löytyykin täältä jo jotain! kaikkien kiireiden vuoksi tämä on nyt jäänyt kokonaan tekemättä, mutta ehkä vielä joskus... :D

      Poista

Lähetä kommentti

Totta turiset kuomaseni:

Lue myös