NIMIÄISPUHEENI JUHLAVIERAILLE
Tyttäreni nimiäisiä vietettiin viime sunnuntaina 27.5.2018. Nimiäisistä on pian tulossa blogiin kattavampi postaus tarjoiluineen ja kaikkineen, mutta sitä ennen julkaisen puheen, jonka lausuin nimenantotilaisuudessa juhlaväelle.
Puheessa julkistettiin tyttären nimi ja kolme kummia.
En kuitenkaan suoraan julkaise tyttären nimeä täällä blogissa, joten osa puheesta (kohdat, joissa kuuluisi sanoa tyttären nimi) on hieman sensuroitu tai korvattu tytär-sanalla.
PUHE
Tervetuloa kaikille vieraille! Tänään vietetään meidän tyttären nimiäisiä eli toivotetaan hänet tervetulleeksi sukuun. Ihanaa, että olette kaikki paikalla juhlistamassa päivää meidän kanssamme.
Kiitokset myös tyttäremme isovanhemmille, mummi, mummo ja papat, juhlien järjestämisestä ja tarjoiluista.
Kiitokset myös kummeille. Tyttäremme siviilikummeiksi ovat lupautuneet (kummien nimet). Toiveenamme on, että kummit ovat mukana tukemassa tytärtämme ja meitä vanhempia tyttäremme kasvattamisessa rohkeaksi, rehelliseksi, ystävälliseksi ja muut huomioon ottavaksi ihmiseksi. Kummien tehtävänä on myös tukea tytärtämme elämän eri tilanteissa, kun hän tukea kaipaa, ja toivon mukaan viedä häntä tulevaisuudessa myös vaikka lintsille.
Jahka pääsemme kertomaan kaikille tyttäremme nimen, pääsevät kummit allekirjoittamaan kummitodistukset. (Suunnittelin ja kävin painattamassa itsetehdyt kummitodistukset kummeille.)
Nimestä sen verran, että moni ehkä tietääkin että (*nimi) oli vauvan työnimi jo siinä vaiheessa, kun hän oli vielä mun mahassa. Toista nimeä mietittiin sitten ihan viime viikkoon asti. Myös isovanhemmat ovat tätä toista nimeä kovasti arvuutelleet ja samalla kyselleet vaihdetaanko työnimi vielä johonkin muuhun.
Ei sitä voi enää vaihtaa.
Nimeen liittyy hauska tarina. Samana päivänä, kun olimme lyöneet tyttären nimen lukkoon, lähdin mummolaan istumaan iltaa ja siinä sohvalla makoillessa äiti katseli mahaani ja totesi mainiten tyttäremme nimen, että siellä se (*nimi) kellii. Miten se äiti tiesikään? Taitaa tuntea mut hyvin.
Toisesta nimestä voi kunnian ottaa lapsen isä. Sirius se ei siis kuitenkaan ole, kuten aprillipäivänä vitsailin. Tosin olisihan se "Sirius Musta" ollut aika päheä nimi... ja tarina kyseisen nimen syntyyn ihan aito, sillä eräs ilta saunan jälkeen tuijottelin tähtitaivaalle ja näin siellä Sirius-tähden.
No, vaikka tätä nimeä tyttäremme ei saa, tyttäremme saa silti aina loistaa niin kuin taivaan kirkkain tähti.
Toisen nimen keksimiseen minulla ei ole erityistä tarinaa, mutta meillä oli nimenannossa kuitenkin työnjako. Koska lapsen isä hyväksyi ehdottamani nimen etunimeksi, lupasin, että hän saisi päättää toisen nimen.
Annan nyt lapsen isälle kunnian kertoa tyttäremme virallisen nimen juhlaväelle ja samalla voidaan kohottaa yhdessä malja tyttäremme kunniaksi. Kiitos sillä väliin kaikille vieraille muistamisesta.
Ja niin kohotettiin malja ja paljastettiin tyttäremme nimi! Sen jälkeen laulettiin kitaralla säestetty yhteislaulu, johon valitsin niin ei-kirkollisen biisin kuin vain keksin.
Eli tietysti kesäinen "Käyn ahon laitaa" ja sen kaaaaikki säkeistöt.
Dress: House of Brandon* (Vero Moda Molly Poly)
Shoes: Minna Parikka
Necklace: Kalevala Jewelry
Pysykää kuulolla, sillä tulossa vielä toinen postaus nimiäisistä. :)t. Enni
* Sisältää syvälinkin
Lue myös / Read also
Miksi blogi ei menesty? | Hauskimmat muistot työhaastatteluista | Miten bloggaajan kannattaa laskuttaa asiakasta? | Mainonnan (läpi)näkyvyys muissa medioissa | En halua lukea törkyä | Mediatekniikan insinöörin työllistyminen | Pätevöidyin ammatilliseksi opettajaksi | 6 asiaa, jotka yllättivät vauva-arjessa | 2 vuotta smile-laserleikkauksesta | Mieti mitä julkaiset netissä! | Miksi olen kasvissyöjä? | Mitä tehdä sunnuntaina? | 4 helppoa vinkkiä parempiin henkilökuviin | Helppo niksi kertoo, sopivatko lyhyet vai pitkät hiukset sinulle |
Kommentit
Lähetä kommentti
Totta turiset kuomaseni.