NIMIÄISPUHEENI JUHLAVIERAILLE


Tyttäreni nimiäisiä vietettiin viime sunnuntaina 27.5.2018. Nimiäisistä on pian tulossa blogiin kattavampi postaus tarjoiluineen ja kaikkineen, mutta sitä ennen julkaisen puheen, jonka lausuin nimenantotilaisuudessa juhlaväelle.

Puheessa julkistettiin tyttären nimi ja kolme kummia.

En kuitenkaan suoraan julkaise tyttären nimeä täällä blogissa, joten osa puheesta (kohdat, joissa kuuluisi sanoa tyttären nimi) on hieman sensuroitu tai korvattu tytär-sanalla.

PUHE

Tervetuloa kaikille vieraille! Tänään vietetään meidän tyttären nimiäisiä eli toivotetaan hänet tervetulleeksi sukuun. Ihanaa, että olette kaikki paikalla juhlistamassa päivää meidän kanssamme.

Kiitokset myös tyttäremme isovanhemmille, mummi, mummo ja papat, juhlien järjestämisestä ja tarjoiluista.

Kiitokset myös kummeille. Tyttäremme siviilikummeiksi ovat lupautuneet (kummien nimet). Toiveenamme on, että kummit ovat mukana tukemassa tytärtämme ja meitä vanhempia tyttäremme kasvattamisessa rohkeaksi, rehelliseksi, ystävälliseksi ja muut huomioon ottavaksi ihmiseksi. Kummien tehtävänä on myös tukea tytärtämme elämän eri tilanteissa, kun hän tukea kaipaa, ja toivon mukaan viedä häntä tulevaisuudessa myös vaikka lintsille.

Jahka pääsemme kertomaan kaikille tyttäremme nimen, pääsevät kummit allekirjoittamaan kummitodistukset. (Suunnittelin ja kävin painattamassa itsetehdyt kummitodistukset kummeille.)

Nimestä sen verran, että moni ehkä tietääkin että (*nimi) oli vauvan työnimi jo siinä vaiheessa, kun hän oli vielä mun mahassa. Toista nimeä mietittiin sitten ihan viime viikkoon asti. Myös isovanhemmat ovat tätä toista nimeä kovasti arvuutelleet ja samalla kyselleet vaihdetaanko työnimi vielä johonkin muuhun.

Ei sitä voi enää vaihtaa.


Nimeen liittyy hauska tarina. Samana päivänä, kun olimme lyöneet tyttären nimen lukkoon, lähdin mummolaan istumaan iltaa ja siinä sohvalla makoillessa äiti katseli mahaani ja totesi mainiten tyttäremme nimen, että siellä se (*nimi) kellii. Miten se äiti tiesikään? Taitaa tuntea mut hyvin.

Toisesta nimestä voi kunnian ottaa mieheni. Sirius se ei siis kuitenkaan ole, kuten aprillipäivänä vitsailtiin. Tosin olisihan se "Sirius Musta" ollut aika päheä nimi... ja tarina kyseisen nimen syntyyn ihan aito, sillä eräs ilta saunan jälkeen tuijoteltiin tähtitaivaalle ja nähtiin siellä Sirius-tähti.

No, vaikka tätä nimeä tyttäremme ei saa, tyttäremme saa silti aina loistaa niin kuin taivaan kirkkain tähti.

Toisen nimen keksimiseen meillä ei ole erityistä tarinaa, mutta meillä oli nimenannossa kuitenkin työnjako. Koska mieheni hyväksyi ehdottamani nimen etunimeksi, lupasin, että hän saisi päättää toisen nimen.

Annan nyt aviomiehelleni kunnian kertoa tyttäremme virallisen nimen juhlaväelle ja samalla voidaan kohottaa yhdessä malja tyttäremme kunniaksi. Kiitos sillä väliin kaikille vieraille muistamisesta.

Ja niin kohotettiin malja ja paljastettiin tyttäremme nimi! Sen jälkeen laulettiin kitaralla säestetty yhteislaulu, johon valitsin niin ei-kirkollisen biisin kuin vain keksin. 

Eli tietysti kesäinen "Käyn ahon laitaa" ja sen kaaaaikki säkeistöt. 


nimiaiset-ennin-kengissa-baby keltainen-kietaisumekko
Dress: House of Brandon* (Vero Moda Molly Poly)
Shoes: Minna Parikka
Necklace: Kalevala Jewelry
nimiaiset-ennin-kengissa nimiaiset-ennin-kengissaPysykää kuulolla, sillä tulossa vielä toinen postaus nimiäisistä. :)

t. Enni

* Sisältää syvälinkin

Lue myös / Read also


Kommentit

Lue myös