maanantai 24. huhtikuuta 2017

Camera obscura

Joskus tulee halu kokeilla jotain uutta. Löysin tänään varastoa siivotessani ison palan pahvia, ja tästä sainkin täydellisen idean kokeilla camera obscuran eli hämärän huoneen rakentamista. Halu kokeilla tällaisen toteuttamista syntyi Cosmos: Kaikki elämästä -sarjan innoittamana, sillä eräässä jaksossa puhuttiin valosta ja camera obscuran syntymisestä. Samaten sain vastikään kutsun eräälle aiheeseen liittyvälle kurssille.

Puolen tunnin ahertamisen ja yhden teippirullan tyhjenemisen jälkeen sain makuuhuoneen tarpeeksi pimeäksi. Lopulta puhkaisin pahvin keskelle reiän ja ihastelin makuuhuoneen seinään piirtynyttä maisemaa varmaan tunnin ajan. Jatkoin ihastelua ottaen näkymästä valokuvia puolen minuutin valotusajalla. Omaan silmään maisema näytti mustavalkoiselta, kameraan sen sijaan valottui väreiltään sama maisema kuin ikkunasta katsottaessa. 

Camera obscura on siis huone, jonka takaseinälle saadaan heijastettua himmeä, ylösalaisin oleva kuva kohteesta seinään (tai tässä tapauksessa pahviin) tehdyn reiän kautta. Tämän rakentaminen oli yllättävän helppoa, vaikken edes saanut huonetta aivan täysin pimeäksi.

camera-obscura_ennin-kengissa2 camera-obscura_ennin-kengissa

Tunnin aikana kuvia tuli otettua useita, mutta harmi, ettei maisemaa voi vaihtaa. Etupihalta on nimittäin suora näkymä naapurin takapihalle, enkä usko, että naapuri olisi kovin mielissään tunnistettavista takapihakuvista. Oletan kuitenkin, että näistä kuvista pihaa ei voi tunnistaa, joten uskallan ne julkaista.

Jos kiinnostuit camera obscuran rakentamisesta, niin kurkkaa alla oleva video. Suosittelen ehdottomasti kaikkia kokeilemaan tätä!


t. Enni

sunnuntai 23. huhtikuuta 2017

Hyvästi mummi

Nyt on kotiuduttu Rovaniemeltä. Ihanan ilman oli mummi meille hautajaisiin taikonut, sillä perjantaina paistoi aurinko lämmittäen ilmaa niin paljon, että kevät tuntui olevan lähempänä kuin koskaan.

IMG_20170421_140350
mummola-ennin-kengissa
mummola-ennin-kengissa1
mummola-ennin-kengissa2

Sanojen muodostaminen tästä aiheesta on vaikeaa, joten annetaan kuvien puhua puolestaan. Tällaisten haikeiden tunnelmien saattelemana hyvästeltiin Rovaniemi, mummi ja mummola.

t. Enni

perjantai 14. huhtikuuta 2017

Päärynä-fetapiirakka & Myllyn Paras

Monilla kulkee suvussaan salaisia reseptejä, mutta minun suvustani sellaisia ei taida löytyä ollenkaan. Jos kuitenkin yksi äidiltä tyttärelle peritty resepti täytyisi listata, olisi se yllättäen K-Ruoka-sivustoltakin löytyvä Päärynä-fetapiirakka

Aikanaan reseptiä ei vielä löytynyt verkosta, joten olemme säilyttäneet alkuperäistä lehtileikettä jo vuosien ajan. Minulla on sellainen muistikuva, että resepti sattaisi olla peräisin jopa 90-luvun loppupuolelta... Onneksi resepti löytyy nykyisin myös verkosta! 

Jos käytte katsomassa reseptiä K-Ruoka-sivustolta, huomaatte, että reseptin oheen lisätty kuva näyttää myös todella vanhalta. Älkää antako kuvan hämätä, sillä reseptin mukaan valmistuva piirakka on oikeasti todella hyvää.

feta-paaryna-parsa-piirakka1
myllyn-paras-pyorea-piirakkapohja2

Parasta tässä piirakassa on se, että täytteitä voi muutella mielensä mukaan. Teen piirakan aina irtopohjavuokaan, joten täytteiden määränkin voi arvioida silmämääräisesti. Nykyisin lisään reseptiin aina aurinkokuivattuja tomaatteja tuomaan suolaisuutta. Olen myös vaihtanut fetajuuston öljyttömään.

Keväisin mukaan kannattaa lisätä myös parsaa! Tällä kertaa laitoin parsaa reilusti, mutta koska halusin piirakasta vieläkin terveellisemmän ja vihreämmän, lisäsin mukaan myös noin 100 g pinaattia, jonka esipaistoin pannulla kesäkurpitsan kanssa.

Makuelämyksen tuo omaan mehuun säilötty makea päärynä, joka yhdistyessään suolaisen fetajuuston kanssa luo hurmaavan makuelämyksen. Kesäkurpitsa ja parsa tekevät piirakasta ruokaisan ja kun päälle ripottelee vielä puolitettuja kirsikkatomaatteja, niiden kirpeys piristää makua entisestään. 

pirkka-fetajuusto
parsa

Ohjeessa on neuvottu valmistamaan piirakkapohja itse, mutta nykyisin oikaisen reseptissä ostamalla valmiin piirakkapohjan. Satuin muutama viikko sitten osallistumaan Myllyn Parhaan järjestämään koulutukseen, jossa uusia, isompia pyöreitä piirakkapohjia hyödynnettiin ruokaisan salaattipiirakan teossa. 

Myllyn Paras on valmistanut pyöreitä piirakkapohjia jo jonkin aikaa, mutta nyt uutuutena on se, että piirakkapohja on valmiiksi ohuempi, eikä sitä tarvitse painella vuokaan. Sulattamisen jälkeen piirakkapohjan muovailu vuokaan on siis vieläkin helpompaa, sillä pohjan voi jättää kuvan osoittamalla tavalla, tai taikinaa voi halutessaan nostaa reunoille muutaman sentin verran. 

Tässä reseptissä käytin Myllyn Paras Ruokapiirakkataikinaa (saatu blogin kautta), jota korotin reunoille parin sentin verran. Esipaistoin pohjaa uunissa noin 10 minuutin ajan. Reunat pysyvät ylhäällä, kun niihin rakentaa foliosta putkilomallisen tuen paistamisen ajaksi. Heti paiston jälkeen folio on kuitenkin otettava pois taikinan ympäriltä, sillä muuten se tarttuu taikinaan.

myllyn-paras-pyorea-piirakkapohja

Pari erilaista versiota piirakasta:

feta-paaryna-parsa-piirakka
feta-paaryna-parsa-piirakka2

On ollut jännää huomata, että itse asiassa jo vuosien ajan kasvisruokapainotteinen ruoka on ollut suosikkiani. Olen nyt ollut vuoden ajan ilman punaista lihaa ja kanaa, enkä missään vaiheessa ole kokenut tarvetta lisätä niitä takaisin ruokavaliooni. Elämä ilman lihaa on itse asiassa ollut yllättävän helppoa. 

Kuitenkaan kananmunista, juustosta tai maidosta en ole täysin luopunut, vaikka maidon pyrinkin nykyään korvaamaan pääosin kookosmaidolla. Tässä reseptissä käytin ruokakerman sijaan vähärasvaista kasvisrasvasekoitetta. 

Kokeiltaa tätä piirakkaa joskus, se on niin hyvää!

t. Enni

Piirakkapohja saatu blogin kautta!

perjantai 7. huhtikuuta 2017

Leikkaanko hiukset?

HELP! Tarvitsen apuanne! En enää kestä tätä hiusvatvomista, sillä olen jo kauan halunnut leikkauttaa hiukseni lyhemmiksi, mutta muutamat muut ihmiset ovat sanoneet, ettei kannata. Mitä ihmettä teen?
Pari vuotta sitten kaduin pitkään 15 cm hiustenleikkuutta, sen jälkeen kun leikkautin taas hiuksiani, tuntui, että olisi saanut lähteä enemmänkin.

Olen yrittänyt googlailla samantyylisten ihmisten hiustyylejä, ja yrittänyt myös etsiä kuvia henkilöistä, joilla on samantyyliset kasvonpiirteet kuin minulla. En vaan meinaa löytää!

Haaveilen siis todella vaaleasta bob-tukasta. EDIT: TÄMÄ!

ennin_kengissa_hair2
ennin_kengissa_hair

HELP ME! Linkatkaa joku samannäköinen ihminen alle, tarvitsen rohkaisua ja inspiraatiota! :D

t. Enni

MARIMEKKO JACKET

Mitä pukea päälle, kun aamulla herää pirteään pakkaspäivään ja iltapäivällä lämpömittari näyttääkin jo +11 astetta lämmintä? Milloin on sopivat säät kevyemmille kevättakeille? No, kohta alkaa itse asiassa olla jo liian myöhäistä, joten nyt mennään vielä villakangastakin kanssa. Otan ilon irti keväästä Marimekkoni kanssa.

Mitä vanhemmaksi olen tullut, sen enemmän olen alkanut kiinnittää huomiota vaatteiden materiaaleihin. Tästä syystä olen muuttunut hyvin nirsoksi, joka tekee hankintoja yhä harvemmin. Kuitenkaan vähempi kuluttaminen ei pelasta lompakkoa, sillä laadukkaista materiaaleista valmistetut tuotteet myös usein maksavat enemmän. En vain enää pysty pukeutumaan pelkästään keinokuituihin, sillä ne eivät pidä minua lämpimänä. 

Tässäkin asussa päällä on villaa, silkkiä ja nahkaa. Lompakko tästä ei tosin kiitä...

ennin_kengissa_marimekko_2017
ennin_kengissa_marimekko_2017_1

Syynäättekö tekin vaatteiden tuotelappuja nähdäksenne valmistusmateriaalin? Ps. Aina se on mielessä: Haluan leikata hiukset lyhyeksi. Olisko ihan kauheaa?

Aurinkoista viikonloppua kaikille!

t. Enni

Kuvat: Senja / Little bit vain

sunnuntai 2. huhtikuuta 2017

MEILLE EI TULE MINIPOSSUA

Hyvää sunnuntaita kaikille! Toivottavasti eilinen aprillipäivänne sujui leppoisissa tunnelmissa. Viitatakseni eiliseen postaukseen, meille ei siis tule minipossua, vaan kyseessä oli aprillipila. Toivottavasti ette pahastuneet, sillä huomasitte varmaan, että teksti oli aika ajoin aivan absurdia.

Minipossua, kuten mitäkään muutakaan lemmikkiä ei ikinä tule ottaa hetken mielijohteesta, vaikka ne kuinka söpöjä pienenä olisivatkin! :) 

Petting Zoo Pigs

t. Enni

Kuva: Michael Kappel (CC BY-NC)

lauantai 1. huhtikuuta 2017

MEILLE TULEE MINIPOSSU

EDIT: Mukavaa aprillipäivää kaikille!

En malta odottaa, sillä olen jo muutaman kuukauden ajan järjestellyt salaa erästä asiaa: Olen hommaamassa meille uutta lemmikkiä. Mikä eläin meille sitten tulee...? No minipossu! Minipossu-pienokaisemme kotiutuu luoksemme vihdoin tässä kuussa.

Kuten varmaan arvaatte, minipossuja ei ole ihan mielettömästi markkinoilla. Pari kuukautta sitten liityin Suomen Minipossuyhdistykseen, jonka avulla pääsin käyttämään minipossujen välitykseen tarkoitettua possupörssiä. Sen kautta löytyi onneksi muutama myyntiin tulossa oleva minipossu. Niinpä vihdoin nyt huhtikuussa saan oman teacup pig -minipossun, joka nimensä mukaisesti mahtuu teekuppiin (olen teefani)! 

Meille pian kotiutuvan minipossuemakon nimeksi on tulossa Lady! Lady muistuttaa paljon alla olevan kuvan pilkullista minipossua. Possupörssin kautta löytynyt mikrokokoinen tyttönen on syntynyt helmikuussa. 

Tiny Baby Piggy
Little Baby Pig
Cute Little Tiny Baby Pig

Kiinnostuin minipossuista ensimmäisen kerran lukiessani Let it Snow - Kolme talvista rakkaustarinaa -kirjaa. Kyseisessä kirjassa yksi henkilöistä hankkii teacup pig:in. Tästä innostuneena aloin selvittää, mistä teekuppipossuja voisi oikeasti saada, ja millaisia ne ovat lemmikkeinä. Kirjassa possua kuvailtiin söpöksi, tosin todella, siis todella tyyriiksi. Ja tyyriitä ne ovat Suomessakin... Possusta saa helposti pulittaa useita satoja euroja.

Minipossu aiheuttaa perheeseen toki pieniä järjestelyjä. Ensinnäkin minipossun omistajan tulee rekisteröityä sikatilalliseksi ja omalle kunnalle tulee tehdä ilmoitus eläintenpidosta. Ymmärrän myös, että minipossun pitäminen saattaa olla haasteellista, sillä eläin on luonteeltaan utelias ja tonkii mielellään paikkoja. Possulla ei ole myöskään miellyttämisenhalua, eli possu on lojaali sille, jolta se saa ruokaa.

Ensisijaisesti possumme tulee viihtymään sisällä, mutta olemme jo alkaneet rakentaa pientä karsinaa takapihalle kesän lämpöisiä päiviä ajatellen. Kesäisin possu viihtyy hyvin ulkonakin. Possun on kuitenkin tarkoitus olla mahdollisimman paljon sisällä, sillä Ladysta tulee kuitenkin meidän perheenjäsen. Minipossut eivät myöskään pärjää pakkasella ulkona. Onneksi meillä on asunnossa ylimääräinen huone, jonne saan viriteltyä Ladylle pedin ja myös erilaisia aktiviteettejä.

Petting Zoo Pigs

Kesäloma tulee tosin olemaan hieman kinkkinen. Koiria me on roudattu mukaan Espanjaan ja takaisin pidemmillä reissuilla, mutta enpä kuitenkaan tiedä, saako possuja edes viedä koneeseen..? Uskon kuitenkin, että anoppi tai minun vanhempani ottavat Ladyn mielellään kylään, jos tulee sellainen tilanne!

Lisää tietoa minipossuista (minisioista) löydätte Suomen Minipossuyhdistys Ry:n kotisivuilta

t. Enni

EDIT: Mukavaa aprillipäivää kaikille!

Kuvat: Michael Kappel (CC BY-NC)
Related Posts Plugin for WordPress, Blogger...