keskiviikko 23. joulukuuta 2015

Materia vs. Loma - Sohvan tarina

Huh, joulusiivous on nyt hoidettu, lattiakin pesty ja huomisen jälkiruoka Crème brûlée kypsyy uunissa. Aamu vierähti aika tehokkaasti siivotessa, mutta istten jämähdin sohvalle Thorin kanssa katsomaan telkkaria ja Sara La Fountainin kokkauksia.

Sohvasta puheenollen... Riku Rantala on varsin hieno mies sanoessaan kolumnissaan: "Raha tekee onnelliseksi vain, jos sillä ostaa matkan". Periaatteessa allekirjoitan edellisen väittämän, mutta olen hieman eri mieltä siitä, etteikö mikään konkreettinen materia tekisi onnelliseksi. 

Tässä maailmassa on kuitenkin ollut ainakin yksi asia, joka ovat pitkällä aikavälillä tehnyt mut yhtä onnellisiksi kuin vaikkapa Tallinnan reissu. Nimittäin juuri tämä sohva, jolla istun tälläkin hetkellä postausta kirjoitellessa.

IMG_8084
Tampere 2008
Olen itse miettinyt monesti, että matkat tekevät paljon onnellisemmaksi kuin vaikkapa uusi pari kenkiä. Matkoista jää usein koko elämän kestävät muistot mieleen, mutta kyllä tällä sohvallakin on jo sen verran tunnearvoa, että voisin kutsua sitä hintansa arvoiseksi. Aihe kuulostaa ihan vitsiltä, tiedän, mutta tämä sohva on vain ollut niin onnistunut hankinta.

Sain tämän beige-ruskean divaanisohvan valmistujaislahjaksi valmistuessani ylioppilaaksi ja media-assistentiksi neljän vuoden opiskelujen jälkeen, keväällä 2008. Sohvassa on beigensävyiset, vakosamettiset tyynyt & istuinpäälliset, ja sohvan runkoa päällystää tummanruskea nahkaverhoilu. 

Sohva on koristanut yhteensä kolmea eri kotia, joissa olen matkan varrella ehtinyt asua. Sohva on myös kokenut kovia, sillä olen nähnyt videoita, jossa eräs nimeltämainitsematon valkoinenpaimenkoira hyppii sohvallani Thorin kanssa, molemmat onnensa kukkuloilla... Olen myös pessyt sohvan varmaan kolme kertaa ja suojannut sitä erinäisillä hoitoaineilla.

ennin_kengissa_sohva2
IMG_0216 copy

Sohva oli aika tyyris, mutta se tuli myyntiin alennettuun hintaan silloin vielä toiminnassa olleeseen Koti-Ideaan. Kävin testailemassa sohvaa useaan otteeseen. Muistan vieläkin, kun minulta kysyttiin: "Oletko aivan varma, että haluat juuri tämän sohvan?". Sitten se oli menoa, paitsi, että juuri se kyseinen sohva oli taidettu lopulta myydä samana päivänä, kun se olisi hankittu minulle lahjaksi. Sitä seurasi soittelu ympäri Etelä-Suomen Koti-Ideoita, mutta kuinka ollakaan, jossain liikkeessä oli jäljellä vielä samanlainen sohva.

En ole katunut lahjapyyntöäni, vaikka sohvan väri onkin ollut rajoittava tekijä asuntojen sisustamisessa (esim. tälläkin hetkellä olohuoneen seinän sävy on mietitty sohvan mukaan). Tällä on kuitenkin menty ja yllättäen sohva on sopinut aina muiden kalusteiden joukkoon. Uusi lepakkotuolikin klassisessa konjakin sävyssä sopii olohuoneeseen erinomaisesti ja kylmänvaalea lattia tuo mukavaa kontrastia sohvaan.

Laadun näkee viimeistään nyt, sillä sohva ei ole kulunut lähes tippaakaan, istuimet ovat melkein yhtä muhkeita kuin ostettaessa ja tyynyt näyttävät uusilta, kun ne pöyhii muutaman viikon välein. Kaiken tärkeintä on kuitenkin se, että sohvalla on todella hyvä istua.

IMG_7877

No ne muistot, joista puhuin, liittyvät ihan arkisiin asioihin, kuten siihen, missä kaikkialla sohva on ehtinyt tämän lähes kahdeksan vuoden aikana olla (Riihimäen asuntoon se ei kokonsa puolesta muuten mahtunut). Muistan hyvin eri asunnot, sekä muistan hyvin kaikki sairastelut, kun olen maannut koomassa sohvalla. 

Muistan myös kaikki ihanat päiväunet, sillä sohva on niin hyvä, että kun siihen kerran käpertyy, pois on vaikeaa nousta. Sohvasta on tullut tavallaan jo vitsi ystävieni keskuudessa, sillä minä (kuulemma) valitsen sohvan mielummin kuin ystäväni ja bileillan. "Turha sieltä sohvalta on huudella", kirjoitti ystäväni muutama viikko sitten WhatsApiin.

ennin_kengissa_sohva

Sitä paitsi joku joskus kirjoitti, että lapsien kannalta ulkomaanreissut saattavat olla turhia siksi, että lapsi alkaa muistaa asioita vasta muutaman vuoden ikäisenä. En ole itsekään täysin varma, muistanko itse sitä tilannetta, kun opin uimaan lapsena Portugalin lomalla. Mielessäni on joitain muistikuvia, mutta ne saattavat olla muiden kertomusten perusteella luotuja kuvia päässäni. Lomavideoita sen sijaan on ollut mukava katsoa näin jälkeenpäin! Tosin, jos lomakuume iskee, vanhemmilla ei taida olla paljoa vaihtoehtoja, vaan lapsi lähtee tietysti mukaan.

Riku Rantala, raha tekee silloin onnelliseksi, kun se on käytetty johonkin onnistuneeseen ostokseen. Minulle se on mm. tämä sohva. Päiväunilla voi sitten uneksia niistä tulevista lomista.

t. Enni

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Totta turiset kuomaseni:

Related Posts Plugin for WordPress, Blogger...