RISOO

Katsotaan mitä tästä tulee. Harvemmin avaudun blogissani näin paljon, tai no tämäkin nyt menee vähän enemmän opiskelujutuiksi kuin mun henkilökohtaisten tunteiden purkamiseksi. Pointti oli kuitenkin se, että käyn parhaillaan koulussa eräällä häiritsevän oudolla kurssilla, jolla opitaan (tai pitäisi oppia) projektin hallinnan taitoja. Yhdeksästä lähiopetuskerrasta taisi olla tänään jo 7. kerta. No mitä on opittu?

Niin... Mitä mulle on sitten jäänyt päähän on se, että ainakin elämässään pitäisi pyrkiä kohti hyviä asioita. Joka kerta, kun meille toitotetaan tätä luokassa, vähintään yksi tyyppi purskahtaa nauruun, kyseenalaistaa ohjeen tai vaan poistuu luokasta. Tänään tunnilla puhuttiin arvoista ja tunnin vetäjän omia arvoja kuunnellen jokainen varmaan omassa päässäänkin pohti niitä omia arvojaan. Esille nousi ainakin myötätunto itseään kohtaan. Jostain syystä nämäkin arvoasiat saivat ihmisiä vetämään herneen nenäänsä, eikä kyllä mitään hajua miksi. Kävi vaan mielessä, että millaiset arvot ihmisillä sitten on, jos ei voi kuunnella tällaista luentoa. Eikö sen verran esimerkiksi ole kohteliaisuutta tai käytöstapoja, että käyttäydytään niin kuin aikuiset, mehän hitto sentään opiskellaan insinööreiksi!!


Sitten mulla välähti, että olenko mä sittenkin se pöpi, jos kerran niin moni muu vetää herneen nenään opettajan sanoista? Joo, uskon ehkä osittain samoihin asioihin kuin opettaja, mutta muuten uskon asiat (ja kaikki muut jutut mitä ei tieteellisesti pystytä selittämään) eivät kuulu mun intresseihin. Silti olen vahvasti sitä mieltä, että kun ajattelee positiivisesti, asiat yleensä tuppaa menemään hyvin. Mitä enemmän antaa positiivisia ajatuksia jollekin asialle, sitä paremmin se menee. Eikö sen nyt ihan maalaisjärkikin sano, että jos esitelmään valmistautuu, se varmaan menee paremmin kuin ilman valmisteluita?

Esimerkki 1, positiiviset ajatukset: Minä lenkillä

40 minuuttia elämästäsi, jaksa! -> Jaksaa!

Esimerkki 2, positiiviset ajatukset: Tentti

Jaksan panostaa muutama päivän lukemiseen, jotta asiat jäisivät päähän. -> Todennäköisesti tentti menee läpi ja ehkä jopa vähän paremmin kuin juuri ja juuri.

Esimerkki 1, negatiiviset ajatukset: Minä lenkillä

Ei jaksa! -> No ei todellakaan jaksa!

Esimerkki 2, negatiiviset ajatukset: Tentti

Ei kiinnosta koko kurssi, vihaan koko juttua, enkä lue. -> Tentti ei mene läpi.

Simple as that ainakin mun elämässä. Toimii niin hyvässä kuin pahassa JOKA ikinen kerta. Yhtä paljon kuin jaksan panostaa aiheeseen, yhtä hyvin se tulee menemään.

Yhden oivalluksen olen tehnyt. Ne käsiteltävät asiat ihan oikeasti jotenkin kaukaisesti liittyvät projektin hallintaan. Ryhmätyötaidot anyone? Tänään pääpointtina oli se, että mikäli ei ole myötätuntoinen itseään kohtaan, ei voi olla myötätuntoinen muitakaan kohtaan. Ensin pitää hyväksyä itsensä, jonka jälkeen voi vasta hyväksyä myös muut ihmiset. Konfliktin tullessa on aina parasta katsoa ensin peiliin, eikä vain syyttää toista osapuolta. Molemmissa osapuolissa on aina jotain vikaa riidassa kuin riidassa. Siis tämähän on ihan selvää pässinlihaa, vai olenko nyt ihan oikeasti vinksahtanut tähän New Age -liikkeeseen? Tuskin.

Loppujen lopuksi en tiedä oliko tällä kirjoituksella päätä tai edes häntää. Tällaista olen kuitenkin pyöritellyt tänään mielessäni. Erityisesti on vaan jäänyt päähän se typerä olo, mikä tulee, kun näkee ihmisten käyttäytyvän niin järjettömällä tavalla. En väitä, että täällä ruudun takana istuisi täydellinen tyyppi, sillä kyllä mäkin räpläsin puhelinta tunnilla ja myös kyseenalaistin kuulemiani asioita. Mutta miksei voida vaan olla avoimia uusille asioille ja katsoa miten ne vaikuttavat meihin? Niin mäkin yritän tehdä! En usko, että meitä yritettiin aivopestä, tai jos yritettiin, niin mitä pahaa on siinä, että ajattelee positiivisesti?! Joten mitä jos vaan kuunneltaisiin, oltaisiin avoimia ja pohdittaisiin asioita sen sijaan, että heti mietittäisi sopivia vastalauseita, joilla tyrmätä vastapuoli.

Piste.

Kommentit

  1. Mun sympatiat sille opettajalle, joka jaksaa opettaa vaikka sille nauretaan ja sen tunneilta lähetään menee. Tollasta käytöstä vois odottaa ylä-asteelaisilta, ei ikänsä puolesta aikuisilta ihmisiltä. Onneks mukaan mahtuu ainakin yksi fiksu! :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. No sama juttu... En tiedä miten itse osaisin käyttäytyä yhtä hyvin tuollaisissa tilanteissa! :D Haha kiitos ;DD

      Poista
  2. Höh, onpa naurettavaa käytöstä. Uskon siihen, että positiivisesti ajattelulla pääsee pitkälle ja tuommoisella asenteella, että poistutaan kesken puheen luokasta, ei pitkälle pötki. Suosittelen vaan jatkamaan omaa linjaasi ja antaa niiden muiden sitten olla keskenkasvuisia ja elää negatiivista elämää! :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Niinpä, ainakin on yrittänyt. Jos luovuttaa heti, ei voi tietää mitä kaikkea hyvää jostakin voisi seurata. Näillä mennään :D

      Poista
  3. Hyvä postaus! Täällä myös positiivinen ajattelija! Helpottaa huomattavasti elämää :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos sulle! No niinpä! En tiedä onko tämä tyhmää sitten, mutta kyllä mä yritän aina löytää asiasta kuin asiasta jotain positiivista, koska silloin homma ei maistu niin puulta. Esim. tuosta kurssistakin! :D

      Poista
  4. Hyvin kirjoitettu! Omalla asenteella voi vaikuttaa niin paljon miten asiat menevät :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos! :) Nimenomaan, joihinkin asioihin voi oikeasti vaikuttaa. Ne on niitä asioita, mitä päättää tehdä tai olla tekemättä!

      Poista
  5. Tuollaiseen käytökseen minäkin olen törmännyt. Tuntuu niin naurettavalle korkeakoulussa :D

    VastaaPoista

Lähetä kommentti

Totta turiset kuomaseni:

Lue myös