LIIKUNTA

Koin pienet kriisit siitä, teenkö tätä postausta ollenkaan. Olen nimittäin sitä mieltä, että a) kännykkäkuvat saavat ihmisen näyttämään aina paremmalta kuin oikeasti ja b) en ole ennen näyttänyt napaani blogissa. Joku taika noissa puhelimella otetuissa kuvissa kuitenkin on, joten niiden innoittamana uskalsin julkaista alla näkyvät kuvat.

Kaikessa hiljaisuudessa olen saanut tiputettua painoa jonkin verran aika itsestään, sillä olen lukenut paljon elämänmuutos-postauksia monista blogeista. Ehkä tämä on toiminut pienenä motivaattorina. Suurella ilolla olen seurannut, esim Anna ♥ you -blogin kirjoittajan muutoksia.

**

Ylempi kuva kyllä liiottelee, koska mulla ei todellakaan ole tuollaista habaa saati noin kapeaa vyötäröä (varsinkaan aamupalan jälkeen). Alla oleva on enemmän lähellä totuutta. Kuitenkin siinä mä nyt seison ja tämän kamera tallensi aamulla, joten pitäisi varmaan iloita. Viime kesään verrattuna kiloja on nimittäin lähes kymmenen vähemmän! Tämän ohella luulin aina, että mulla on ihan hervottoman kokoinen ahteri, eikä mun tarvitse sitä todellakaan enää treenata isommaksi, mutta nyt mä vähän ihmettelen, että mihin se on kadonnut? 

Verrattuna tähän jylläävään fitness-buumiin mun työmaa näyttää olevan vielä hyvin kesken, mutta en silti itse sano, että työtä olisi jäljellä. Mä aion yrittää hyvillä mielin nauttia jo näistä saavutuksista, ettei se mene aina siihen sitten kun -juttuun. Jouluna mä katselin ystävieni treenikuvia ja päätin, että nyt on aika sitten varmaankin taas punnertaa. Nyt tänään on juuri se sitten kun, eli pitää osata nauttia myös tästä. 

Ilman mun muutamaa hyvää ystävää olisin tuskin ikinä oppinut syömään maustamattomia jogurtteja tai salaatteja, ja sitä kautta oppinut myös syömään ja liikkumaan terveellisemmin. Ihan huomaamatta olen siis lisännyt liikuntaa aika paljon viimeisten vuosien aikana. Vihasin ennen kaikkea, kuten pyöräilyä, juoksua, salia, jumppia, u name it... 

Kun sitten muutin vuonna 2009 ja hankin Tampereen GoGo:lta jäsenyyden, jäi siitä tuo rakkaus ryhmäliikuntoihin. Sitä seurasi pari salivuotta ja lopulta jäsenyys Riihimäen Locomotionilla. Tämän lisäksi ostin ulkomaan matkalla viikon salikortin (ihan hullua mulle!) ja aloin harjoitella juoksemista (vielä hullumpaa), salia unohtamatta.


Ei musta kuitenkaan mitään fitness-beibeä ikinä tule, enkä haluaisikaan. Se, että vanhat vaatteet mahtuu nykyään päälle on kaikista suurin ilo!

Tsemppiä ja treeni-intoa, sekä ihanaa viikonloppua kaikille!

t. Enni

Ps. Anonyymi, joka kirjoitit kommentin 30. lokakuuta 2011. Näytänkö nyt niin erilaiselta?

"sinä olisit uskomattoman kaunis jos hoikistuisit 7-10 kiloa :)"

Kommentit

  1. Hyvä Enni, liikunta on ihan parasta! Voi vitsit, kuinka monesti on ollut vaikea lähteä liikkeelle, mutta se olo minkä siitä saa, on jotain maailman parasta sekä fyysisesti että henkisesti. Tänään aion lähteä taas lenkille, jotta saa sen hyvän fiiliksen ja voipi olla että huomenna on salin vuoro!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Niin, alku on aina vähän hankalaa, mutta kyllähän se palkitsee (ainakin silloin kun on terveenä)! Kivaa lenkkiä sinulle ja kiitos tsempistä. :)

      Poista
  2. Onnittelut upeasta saavutuksesta! <3

    VastaaPoista
  3. Siis kuka kehtaa jättää tuommoisen kommentin... ihmisten käytös jaksaa aina vaan hämmästyttää. Kaunis olet nyt ja varmasti silloin 2011 olit kaunis myös <3 Mutta joo, liikkunnan iloa opetellaan täälläkin uudestaan. 18 vuotta tanssin parissa niin tuntui etten edes osaa juosta :) Tai osu millekään steppilaudalle.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. haha hauska kuulla, onhan se opettelua ollut täälläkin. :D Mutta joo en nyt ihmisenä tunne näyttäväni kovinkaan erlaiselta, joten ehkä tuo kommentti anolta jätetään unholaan! :) kiitos sinulle ihana ja tsemppiä!

      Poista
  4. Ihan mieletöntä, vau! :) Liikunta tosiaan on yllättävän koukuttavaa, varsinkin kun sattuu löytämään sen oman lajinsa! Itekään en vielä vuosi sitten liikkunut oikeastaan... no, ollenkaan, mutta nyt oon ihan rakastunut kaiken maailman ryhmäliikuntatunteihin sun muuhun :D Hassua!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos <3 ihan sama juttu! Toivon, että vaan löytäisin jostain uuden ryhmäliikuntapaikan, tai sitten tuo juoksu saa luvan korvata sen. On kyllä hassua! Ja kummasti sitä aina aikaa repii jostain!

      Poista
  5. Eron kyllä huomaa! Vaikka mustakin olet kyllä hurjan kaunis kilo sinne tai tänne, mutta ymmärrän kyllä myös hyvin sen, miten hyvä fiilis tulee vanhoihin vaatteisiin mahtumisesta! :) Itellä kans oli vuoden alussa se, ja vaikka se oli vaan se muutama kilo plussaa, sen huomas pillifarkkujen kanssa, ettei enää meinaa mennä housut kiinni... :D Ja mitä lyhyempi on, sen enemmän se pienikin ekstra tavallaan on. x) Ihan kyllä parasta kun saavuttaa tavoitteensa! ^^

    Ja itellä on kans toi liikunta kyllä antanut niin paljon, vaikka oon tosi satunnainen sunnuntaiurheilija. Viime vuonna juoksin, tänä vuonna oon tehny painoharjottelua, moninkertaistanu punnerruslukemani (alkuvuodesta yksi, nyt menee jo putkeen parikytä ja sarjoissa enemmänkin :D) ja rakentanut habaa! On tosi mieletöntä huomata olevansa vahvempi, jaksavansa paremmin ja kyllähän se peilin edessä pullistelu hivelee omaa egoa. ;) Ei ihme, että urheilun vaikutuksia mielialaan tutkitaan jo ihan silläkin mentaliteetilla, että sen voisi vakavissaan yhdistää myös mielenterveyden hoitoon ihan terapian rinnalla. Urheilu on ehkä parasta buustia itsetunnolle mitä on, koska siinä todellakin tuntee tehneensä jotain, saavuttaneensa jotain ja huomaa kehittyvänsä!

    Meikä haaveili muuten kans GoGon jäsenyydestä, mutta sit kelasin, etten varmaan tulis käyneeks siel niin usein, että sen hinta olis mulle oikeutettu. O_O Ja koska oon huono lähteen ylipäätään yhtään mihinkään erikseen liikkumaan, ni mullapa on kotona käsipainosetti ja täten tässä pienessä yksiössä kahden hengen privaattikuntosali. :D On kyllä käsipainot maksaneet ittensä takasin, olikohan hintaa joku 30e tai jotain semmosella 15 kilon paketilla.

    Tssemppiä ja iloa liikkumiseen, sinä upea nainen! ^^

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Haha kiitos ihana, teit kyllä taas päiväni! <3

      Niin huomaa, jos tässäkin varressa olisi kymmenen senttiä enemmän pituutta, niin sitten nuo muutamat kilot nyt voisivat olla aika pieni juttu. Mutta mitä vähemmän senttejä, sen enemmän housut puristavat hah!

      Tosi hyvä tuo kotiprivasali. Munkin pitäisi hommata isommat painot, sillä mulla taitaa tällä hetkellä olla vaan 4kg:n käsipainot ja yksi kumiletku! GoGo oli tuolloin vielä yllättävän edullinen, olisko se ollut jotain satasen luokkaa silloin kahdelta tuolla perhejäsenyydellä. Samaten tuo Riihimäen ei maksanut kuin 40e/kk, joka oli myös aika edullinen ilman jatkuvaa sitoutumista. Onneksi mulla on nykyisin mahdollisuus päästä käymään ilmaiseksi pienellä kuntosalilla, joten otan siitä kyllä kaiken irti. Muuten sitten käytän aina kaikki kuntosalien ilmaistarjoukset hyväkseni ja kotona tietty voi aina punnertaa!

      Sama homma, keväällä otin osaa kesäkuntoon-haasteeseen, jossa opin punnertamaan ihan uudestaan. Ja juuri se, että näki oman kehityksen. On se kyllä kivaa!

      Kiitos ja sitä samaa sinulle toinen upea nainen! ^^

      Poista
  6. :D voi tota Anon kommenttia. sä olet kyllä ollut ihan yhtä kaunis koko ajan. Ihana että oot löytänyt liikunnan ja terveellisemmin tavan syödä, siitä tulee hyvä fiilis itselle ja jos sillä on jotain ulkonäöllistä plussaa niin sopivan sekin mutta terveys ennenkaikkea. Mä oon niin koukussa liikuntaan ja noi ruokavaliojutut kiinnostaa mua myös todella paljon. Se hyvä olo lähtee aina ensin sisältä ja sitä kautta vaikuttaa muuhunkin.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Heh joo... :D Mutta voi kiitos, niinhän se on. Pysyy mieli virkeänä, kun liikkuu!

      Poista

Lähetä kommentti

Totta turiset kuomaseni:

Lue myös