Blogger templates

perjantai 30. marraskuuta 2012

Voi Antti minkä teit

Mun piti päästä tänään Pasilaan ja sitten se menikin iskemään ton myräkän justiinsa nyt. Olin jo varautunut sellaiseen puolen tunnin viivytykseen, mutta että tunti... Asemalla oli hieman kireä tunnelma, kun myyjät katsoivat sormien läpi hermoheikkien aamukaljojen kittaamista siellä sisätiloissa ja sitten joutuivat vielä kuuntelemaan sitä päänaukomista... Mutta siis mikä tääkin juttu nyt oli: "Emme usko, että myräkkä aiheuttaisi ongelmia junaliikenteeseen", sanoo VR. 

Eipä...

Mun piti olla Meilahdessa palaverissa klo 11, mutta kuinkas kävikään, olin vielä 11 aikoihin Järvenpään asemalla odottelemassa Tampereelta 45 minuuttia myöhässä lähtenyttä junaa. Kun junaan sitten pääsin, niin jo Keravan kohdalla tuli kuulutus, että nyt pitäisi vaihtaa junaa, päärata oli kuulemma niin tukossa. Ehdin tietysti ostaa menopaluuliput jo aikaisemmin, mutta sitten sain tiedon, että kollegani ei enää ehdi tätä menoa takaisin kotiinsa ajoissa. Katsoin, että seuraava juna lähtee noin 20 minuutin kuluttua takaisin Järvenpäähän (myöhässä tietysti), joten aloin etsiä halukasta ottamaan paluulippuni. Kiltti lipunmyyjä kuitenkin kuuli tämän ja teki jotain mitä ei saisi, eli hyvitti mun 3,10 euron opiskelijan paluulipun takaisin. Tulin aika iloiseksi, joten paluumatka meni ihan hyvissä tunnelmissa, päädyinpä vielä tuonne myrkyyn kävelemäänkin ja tulihan sitä tehtyä muutama jouluostoskin.


Joka tapauksessa palaveri nyt siirtyy jonnekkin ensi viikkoon, jolloin junat jo toivon mukaan kulkevat aikataulussa. Siinä oli siis mun Antti-myrskyn saldo.

Mites teillä? :)

t. Enni

torstai 29. marraskuuta 2012

Hyvää... viikonloppua!

Onko liian aikaista toivottaa hyvää joulua? Ai on? 

No siinä tapauksessa toivotan sitten vaikka hyvää viikonloppua, vaikka aionkin huomenna uhmata henkistä terveyttäni ja suunnata kohti Pasilaa yhden nettisivuprojektin johdosta. Mä kyllä pelkään, että ne junat saattaa taas olla vähän myöhässä. Kun se talvikin tulee aina niin yllättäen tänne Suomeen.


Pliis, toivottavasti ne on nyt varautunu talveen, ettei vaan lumi raiteilla tule yllätyksenä!

t. Enni, joka ottaa vielä yhden piparin

Repost: Liquify / Saisiko olla -5 kg?

Teen uudelleenpostauksen vanhasta tutoriaalistani, sillä kaikki uudet lukijani eivät sitä varmaan ole nähneet. Teen tällaisen lyhennetyn version, joten pohjustus tutoriaaliin kannattaa lukea alkuperäisestä ohjeesta!

Avaa kuva ja tee siihen halutut muokkaukset ennen Liquify-toimenpidettä. Tallenna kuva varmuuden vuoksi, sillä Liquify-työkalu saattaa joskus kaataa Photoshopin isoa kuvaa muokatessa.

1. Valitse Filter/Suodin-valikosta Liquify. Uusimmissa (CS->) versioissa Liquify löytyy heti Filter-valikon yläosasta, vanhemmista versioista se löytyy Distort-valikon alta.


2. Valitse ylin työkalu eli Warp Tool. 

3. Valitse työkalun koko sen mukaan, mitä muokkaat. Laajoissa alueissa pidä sivellin isona, pieniä yksityiskohtia muokatessa pienennä kokoa.

Tällä työkalulla voi vetää kohtia, eli myös kaventaa. Ole tarkkana, että muutokset tulee tehtyä kohtisuoraan. Eli jos kavennat, tee se vaakasuuntaisesti painamalla ja liikuttamalla, äläkä vinoittain. Jossain tapauksissa, joissa tausta ei ole tasainen, muokkauksen huomaa helposti tällaisista virheistä.


Warp-työkalulla voi tehdä lähes kaikki muokkaukset, mutta kannattaa kokeilla, mitä muut työkalut tekevät. Ainakin Reconstruct Tool on hyödyllinen, koska sillä saa muokattua pieleen menneen kohdan alkuperäiseksi.

4. Revert-nappia painamalla kuva palautuu myös alkuperäiseksi, eli kaikki muokkaukset voi helposti kumota.

5. Lopuksi paina OK ja anna kuvan latautua rauhassa. Tässä vaiheessa Photoshop saattaa usein kaatua, jos muokkaat liian isoa kuvaa, tai teit siihen paljon muutoksia.

Lopputulos:

pienennetty / alkuperäinen / isonnettu

Tässä tutoriaalissa ei ole enempää step-by-step -ohjeita, sillä jokainen muokatkoon kuvansa kuten haluaa. Tietenkään ei kannattaisi muokata ollenkaan, koska useimmiten niitä itseä kiusaavia pieniä asioita eivät muut edes huomaa.

Yllä olevasta kuvasta näkee kuitenkin, että mitä tuolla työkalulla voi tehdä. Oikeastaan olen ihan tyytyväinen alkuperäiseen keskimmäiseen kuvaani ilman mitään muutoksia. :)

t. Enni

keskiviikko 28. marraskuuta 2012

2. Videopostaus päivän asusta

No nyt tulee jatkoa 1. Päivän asu -videolle! Pyyntö tuli kuitenkin ihan lukijalta, lisää näitä! Onnistuin luomaan ensimmäiseen videoon vähän oudon tunnelman, joten eiköhän jatketa samalla linjalla. Loppu meni vähän hutiloiden tässä versiossa, koska multa loppui aika kesken. Ja tietysti ensi kerralla pidän kuvasuhteen oikeana (Movie Maker + .mov-tiedostot = ei helppoa).

Cocon piti muuten olla se, joka tuo tähän videoon lämmintä tunnelma. Jostain syystä sen esiintyminen toi mulle enemmän mieleen kuitenkin Chupacabran kuin sen meidän söpön pikku draamakuningattaremme, joka tuolla aikaisemmin jo yhdessä videossa vilahti.

 - Onko tarkennus kohdallaan? 
- ...sinnepäin
- Action!


video

Takki: New Yorker

Paita: Reserved

Koru: Gina Tricot

Laukku: MICHAEL Michael Kors

Kaulahuivi: Lindex

Mitäs tykkäätte tästä?

t. Enni

tiistai 27. marraskuuta 2012

Päivä kuvina

Mulla oli taas vapaapäivä, joten nukuin aika pitkään ja kuvasin yhden uuden päivän asu -videon, jonka julkaisen piakoin. Älkää muuten unohtako katsoa aiempaa videopostaustani! :)


1-2. Coco oli mun assistenttina.

3. Aamupala nassuun ja menoks!

4. Tehtiin viikonloppuna seinä.

5. Mähän sanoin, että rahkat on alennuksessa!

6. Reeniä.

7. Making of  video.

8. Pronssinvärisen seinän inspiraatio.

Nyt sitten kommentteja kehiin, sillä haluan luettavakseni uusia mielenkiintoisia blogeja! Valokuvaus, tyyli, muoti ja sitä rataa. :)

t. Enni

maanantai 26. marraskuuta 2012

Päivän asu videolla

Tällä kertaa laitan päivän asua hieman toisenlaisessa muodossa. Ajattelin, että tästä voisi tulla vaikka tapa! Eräs oli tosin sitä mieltä, että tästä tuli vähän creepy, mutta siihen en kyllä pyrkinyt. Olen koko viime viikon yrittänyt tehdä jotain taustamusaa tähän, mutta ilman koulun vehkeitä se on vähän vaikeaa.

Tein videon nyt sitten julkaisukuntoon ehkä maailman huonoimmalla editointiohjelmalla, eli Movie Makerilla. Se ei edes suoraan hyväksynyt .mov-tiedostomuotoa, jota mun Canon EOS 7D käyttää videoissaan. Movie Makerissa videon muokkausvaihtoehdotkin ovat todella rajalliset, joten nyt mentiin ihan vaan ohjelman omilla tehosteilla. Tosin olen sitä mieltä, että pelkästään videoiden tiedostokoon muutokset yms. pienet leikkausjutut on tällä helppo tehdä ja siihen sen onkin ihan sopiva työkalu.

Huom! Nykyään moniin koneisiin voi ladata Windowsin Elokuvatyökalun, mutta se on vielä Movie Makeriakin suppeampi, enkä siksi käytä sitä. Ensi kerralla voisin tehdä tällaisen sitten Adobe Premierellä koulussa.

video

Paita: Reserved

Bleiseri: Dunnes

Koru: Gina Tricot

Laukku: Chanel

Mitä mieltä olette, teenkö videoita jatkossakin?

t. Enni

sunnuntai 25. marraskuuta 2012

Vintage Chanel Single Flap bag

Nyt lisää kuvia uudesta kaunokaisesta! Kyselin viime viikolla Auroran henkarit- blogin kirjoittajalta mielipidettä tästä laukusta, sillä kaikkihan me tiedämme hänen olevan varsinainen Chanel-tuntija. Nyt satuin näkemään, että Auroran blogiin olikin ilmestynyt juttu Theodora Second Hand Shopista, josta oman Chanel Single Flap Bagin hain.

Theodora Shop sijaitsee Helsingissä ja se myy mm. MiuMiu:ta, Pradaa ja tietysti Chanelia. Vaikka mulla oli kamera mukana, niin en kaiken sen tohinan keskellä tajunnut valokuvata yhtään, mutta onneksi Auroran postauksessa on kuvia paikasta. Käykää lukemassa lisää Theodora Shopista Auroran blogista. Kiitokset vielä Auroralle avusta!


Mistä kaikki sitten lähti?

En ole varmaankaan ainoa ihminen, joka on haaveillut Chanel Classic Flap Bag (tai Reissue 2.55) -mallien hankinnasta. Jossain vaiheessa sitten päätin, että aion hankkia Classic Flap Bagin ja aloin tutkailla tarjontaa. Pian kuitenkin huomasin, etten enää nähnytkään sitä samaa hohdetta kyseisessä klassikkolaukussa,  ehkä se johtui siitä, että juuri tuo kyseinen malli löytyi lähes kaikilta. Onneksi satuin törmäämään Single Flap bag -malliin, joka taas (kliseistä i know) näytti ihan multa.

Sain suostuteltua äitini osallistumaan tähän hankintaan, jolloin kustansimme laukun yhdessä. Ei ole ihme, että hän myös pitää Chanelista, vai mistä hän muuten olisi keksinyt nimetä koiramme Cocoksi. Pohdimme aika pitkään, että hankimmeko laukun uutena, mutta sitten tutustuin hieman nykyajan Chanelien laatuun ja päädyimme vintageen.

Vaikka tämä kyseinen malli onkin hieman edullisempi laukku verrattuna itse Classic Flap Bagin vintageversioihin, niin tätä mallia ei enää edes valmisteta. Ostamani laukun hologrammitarra kertoi, että se on valmistettu 90-luvun alkupuoliskolla. Laukku on siis noin 20 vuotta vanha ja katsokaa sen kuntoa! Nykyään laatu ei siis ilmeisesti yllä lähellekään vanhojen laukkujen laatua, vaan uudempien laukkujen tikit saattavat hajota jo muutaman käyttökerran jälkeen. Kun kyselin vielä hieman lisää tietoa laukusta, niin kävi ilmi, että mm. Prinsessa Diana käytti samanlaista laukkua usein.

Kuva: täältä

Kuten näkyy, pölypussi on nähnyt aikaa, mutta onneksi samaa ei voi sanoa itse laukusta. Yksityiskohdat ovat upeat, laukku on ryhdikäs ja itse nahka on vieläkin eriomaisessa kunnossa. Nahka on niin sileää ja pehmeää, että väkisinkin pelkään sille tapahtuvan jotain. Pitkät kynnet saattavat siis olla vähän vaaralliset. Tämän lisäksi laukku on vielä sen verran vanha, että sen metalliosissa on käytetty 18 karaatin kultauksia.







Eikös se olekin aika täydellinen?

t. Enni

lauantai 24. marraskuuta 2012

Vintage Chanel Single Flap Bag

Anyway, tässä uusi perheenjäsen.

Love, love, love.



Monta vuotta haaveiltu ja nyt vihdoin hankittu.

t. Enni

Yllätys

Aamulla oli vielä hymy vähän kateissa, kun ei oikein tiennyt mitä odottaa. Siinä vaiheessa, kun lähdin liikkeestä paperikassin kera ulos hipsimään autolle, oli hieman toisenlainen ilmapiiri.

Tämän jälkeen kävin vielä ihailemassa kitaroita, bassoja ja kaikkia muita hienoja musavehkeitä, joita Soundtools Helsingissä myy. 


Takki: H&M

Paita: DIY

Farkut: Cubus

Laukku: MICHAEL Michael Kors

Huivi: Dior

Kengät: Merkal



Vaikken mä mitään tällaisilla mikeillä tekisikään, niin olivat ne silti niin upeita, että ihan vaan ulkonäkönsä puolesta kävisivät jo sisustuselementeistä...







Lähellä Viiskulmaa sijaitsee kuitenkin eräs vintagetuotteita myyvä liike, joka oli oikeastaan se pääkohteeni tällä Helsinginreissulla.




Niin, kyllä sitten lopulta hymyilytti, vaikken itse Nina'sin liikkeestä mitään ostanutkaan. Toisen liikkeen myyjä antoi kuitenkin ostokselleni tuollaisen tilapäisen kassin. Otan tästä ylläristä parempia kuvia ja sitten näette Sen!

t. Enni

perjantai 23. marraskuuta 2012

Mysteerilahja

Mua vähän jännittää. Lähden huomenna käymään Helsingissä ja käyn katsomassa yhtä myöhäistä syntymäpäivää / aikaista joululahjaa itselleni ja äidilleni. Koska olen niin salaperäinen, jääköön lisäselostukset aiheesta myöhemmäksi. Ja kuten sanoin, niin menen Helsinkiin vain katsomaan ja ihailemaan, ja voin aivan hyvin palata sieltä tyhjinkin käsin. Tosin yleensä se tiedetään, miten tällaisissa jutuissa käy... :)

Nyt mennään vanhoilla kuvilla, sillä en ole päässyt juuri kameran eteen seisoskelemaan lähiaikoina. Hovikuvaajani on tätä nykyä hieman työllistetympi, mutta onneksi on olemassa viikonloput.



t. Enni

torstai 22. marraskuuta 2012

Coco

Eilen oli taas päivä täynnä ihmetyksiä. Ilmeisesti Naked Truth? -postaus nosti eilen blogini kävijämäärää melkoisesti. Moni muukin ilmeisesti pohti postauksessa esillä olleita asioita niinkin paljon, että postaus jopa nousi tuohon sivuun TOP-10 ikkunaan. Tästä positiivisesti yllättyneenä jatkoin teemaa vielä Facebookissa, jonne päivitin profiilikuvakseni täysin käsittelemätön ja meikittömän kuvan minusta.

Nyt kun on näitä vakavia asioita jo ehditty pohtia, niin laitetaan mukaan jotain kevyempääkin. Välillä mä mietin, että onko tuo meidän Coco edes koira, vai mistä noi äänet oikein tulee?

Edit: Unohdin mainita, että näettekö tuon Cocon dramaattisen tärinän, joka alkaa, kun Coco jotain haluaa..?Varsinainen... :)

video
video

Mä toivottelen jo nyt teille kaikille aikaista viikonloppua, vaikka aionkin raahautua vielä huomenna aamulla tunnille tekemään Flashia. Itselleni ja muille vielä tiedoksi, että huomenna tulevat Ellie Gouldingin Tavastia-keikan liput myyntiin klo 9:00, joten muistakaahan se!

Viikonloppuja!

t. Enni

keskiviikko 21. marraskuuta 2012

Naked Truth?

Tän päivän kerättyä: 

Ei mulla oo yhtään meikkiä, vannon ei yhtään! (Paitsi, että jätin kajal-rajaukset pesemättä alaripsistä, tai sitten vika on mun puhdistusaineessa.)

Voi harmi, kun ny on nää ripsipidennyksetkin just otettu, ei viittis ottaa poiskaan! (Olisitko muuten laittanut kuvan?)

Suurin osa tänään katsomistani kuvista näytti siltä, kuin ne olisi otettu asenteella "kuka on kaunein meikittömänä". Ripsipidennykset, rajaukset ja hyvä kuvakulma. Ei siinä mitään, jos sulla on ripsissä jotain ylimääräistä, on mullakin joskus ollut. Mutta tempauksen pointti meni tässä kyllä vähän metsään.

Ihan näin mielenkiinnolla... Kuinka mones kuvaamasi kuva oli se, minkä julkaisit netissä?


 Mun oli eka.

t. Enni

ps. Tätä ON photoshopattu ja postausta ei ole tarkoitettu loukkaamaan ketään, tarkoituksena on edelleen saada ihmiset hieman ajattelemaan. Olette kaikki kauniita, pus!

tiistai 20. marraskuuta 2012

Säästeliäs, säästeliäämpi, minä

Luin Pupulandia-blogia ja silmiini osui postaus säästeliäästä elämäntavasta. Olen miettinyt viime päivinä tätä asiaa aika moneltakin kantilta ja tullut siihen tulokseen, että osaan säästää, mutta teen siitä joskus jopa vähän liian suuren numeron. Tai siis tapanani on jakaa tätä intoani säästämiseen, mikä ei välttämättä ole kaikille mieluista tai edes tarpeellista. 

Heräteostokset kaupassa ovat ehkä suurin no no. Olin taannoin äitini kanssa kaupassa ja katsoin suu auki, kun hän valitsi pakastealtaasta kuuden euron mangojäätelöpakkauksen ja laittoi sen kärryihin. Tässä vähän mittakaavaa teille.

Raha on ilmeisesti tässä maassa myös jonkinasteinen tabu, mutta mä en ole ikinä nähnyt tätä asiaa niin. Olen huomannut usein sanovani, että yhyy mulla ei ole yhtään rahaa. Tämä johtuu osittain kuitenkin siitä, että katson oikeastaan aina pelkän käyttötilini saldoa ja olen jo unohtanut säästöni (toki joskus säästötili on oikeasti myös nollilla). En siis kuitenkaan laske säästötilin (mun tapauksessa siis toisen pankin käyttötilin) mahdollista tilannetta mukaan arkitalouteen. Näen tämän hyvänä asiana, sillä jos pärjään ilman säästöjäni, jää minulle mahdollisuus säästää jotain tiettyä juttua varten.


Säästeliään elämäntavan A&O:n tärkeimmät ohjeet olivat aika helppoja ja huomasin toteuttavani niistä melkein kaikkia.

Tässä elämäni säästeliäisyys pähkinänkuoressa:

- En juuri käy baareissa
- Kun käyn ravintolassa, maksan lounasseteleillä
- En polta tupakkaa
- En omista autoa
- Asun halvassa asunnossa, jonka sisustin vanhoilla tavaroilla
- Syön opiskelijaravintolassa tai kokkaan kaupan halvimmilla tuotteilla
- Myyn aina turhat tavarani kirpputorilla
- Välttelen vaatekauppoja, mikäli olen huonossa rahatilanteessa
- Omistan käyttö- ja säästötilin ja säästän rahaa myös käteisenä
- Olen valinnut halvimmat mahdolliset vaihtoehdot sähköön, puhelimeen ja nettiin
- Olen tarjoushaukka, esim. nyt ovat K-supermarketissani Valion rahkat alessa!! ;)
- En tee heräteostoksia päivittäistavarakaupoissa
- Käyn vain 1-2 kertaa vuodessa kampaajalla, silloinkin ulkomailla alle kymmenellä eurolla (= hiukset kasvavat kuin itsestään)
- En omista rakennekynsiä tai ripsipidennyksiä, enkä käy hieronnassa

Se, että en ehkä kykene tekemään kaikkea yllä olevaa (esim. käymään kampaajalla), ei mielestäni tee elämästäni yhtään huonompaa. Näitä asioita en oikeastaan enää koe tarvitsevani ja kaikki on lopulta kiinni omista valinnoista.



Yksi ehkä hienoin asia on kuitenkin se, että minulla on onneksi mahdollisuus matkustaa halvalla Espanjaan. Ensi kevään reissulla majoitun siskoni luo, jolloin kustannettavaa reissulle tuli vain pelkistä halpalentoyhtiön lentolipuista. Tämän mahdollistin viime kesän kesätöillä, kuten sitä edellisenä vuonna ostin itselleni kameran. Tällä hetkellä säästän taas ahkerasti, koska olen jo suunnitellut seuraavan kohteen.

Ja sain myös tehtäväkseni toteuttaa erään verkkosivuprojektin, josta olen todella innoissani!!!

t. Enni

(Ok, olikohan tämä nyt kuitenkin vaan huono perustelu sille, että aion tuhlata seuraavaan kohteeseen oikein huolella. Tämä postaus voi myös liittyä vähän Miten välttää kopiot verkkoshoppailussa -postaukseen.)


sunnuntai 18. marraskuuta 2012

Miten välttää kopiot verkkoshoppailussa?

Säännöt lukemiseen: 

1. Minä itse päätän rahoistani, joten sen käyttökohteista ei sitten ilkeillä. Jokainen voi halutessaan ostaa siihen överikalliiseen autoonsa överikalliit vanteet tuumakoossa "liian suuret", enkä mä urputa.

Asiaan!

Viime päivinä olen käyttänyt paljon aikaa huuto.netin ja eBayn selaamiseen. Nämä etsimäni tuotteet ovat siis sellaisia hieman hintavampia merkkituotteita, joita varten aion säästää harkitusti (ja jotka aion pitää loppuelämäni), ja joiden toivon myös löytyvän netin kautta edes hieman halvemmilla hinnoilla kuin Suomesta ostettuna.

Mutta miten ihmeessä pelkkien valokuvien ja myyjän kanssa käydyn keskustelun perusteella voi varmistua siitä, että tuote on oikeasti aito? Mä, joka olen varmaan maailman skeptisin ihminen, käytän ihan liikaa aikaa aitouden miettimiseen. Helpommalla siis ilmeisesti pääsee, kun ostaa tuotteen uutena, kalliimmalla. Tämä tietää enemmän säästämistä, kun kuitenkin todellisuudessa on myös ihan luonnollista, että aitoja merkkituotteitakin on myynnissä. 

Toisaalta en tiedä saanko tätä ajattelutapaa muutettua. Jos ostan senkin verran kalliin tuotteen netistä, että samalla hinnalla saisin menopaluulipun ulkomaille, niin en halua tuhlata aikaa miettiäkseni onko tuote sittenkään aito. Mikä ihme ajattelutapa tämä on? Iän ja kokemuksen tuomaa viisautta, heh..?




Vaikka varmistaisin aitouden kahdesta-kolmesta eri lähteestä, niin en silti saa sitä pientä varoituksen ääntä hiljenemään mielestäni. Miten kukaan näistä ihmisistä voisi tietää tuotteen aitouden yhtään sen paremmin kuvia katselemalla? Eräänkin tuotteen olen käynyt jo varmistamassa PurseForumilla ja Ninas-liikkeessä, enkä silti pysty luottamaan aitouteen sataprosenttisesti. Ehkä tuotteen ostokuitti helpottaisi asiaa...

Onko teillä kenelläkään samoja ajatuksia ja miten te varmistatte tuotteen aitouden? Kaiveleeko teitä ikinä se, että menikö rahat hukkaan kopioon, vai ajatteletteko edes asiaa ollenkaan?

Joten mikä neuvoksi? Osta liikkeestä, jos ostat?

t. Enni

Saturday

Vielä on aikaa äänestää blogini kiinnostavimpia asioita. Olen erittäin otettu äänistänne, joten kiitos niistä. Ilokseni sain huomata, että juuri ne itseänikin eniten kiinnostavimmat asiat olivat selvästi teidän lukijoidenkin mieleen. Jatketaan siis samaa rataa!

Valokuvaus (55%)
Tyyli & Pukeutuminen (50%)
 Kuvanmuokkaus (44%)
Muoti (38%) 
 Kauneus & Hyvinvointi (27%)




t. Enni

perjantai 16. marraskuuta 2012

Kuluneet päivät

... ja kuluneet kuvat.

Olen vähän liian ihastunut näihin polaroid-kuviin. Koittakaa kestää! :)

Ps. Onko tuttua? Olet jonottamassa H&M:n verkkokaupassa uutta yhteistyömallistoa, pääset heti sivuille ja laitat halutut tuotteet ostoskoriin. Menet kassalle ja ihailet vielä hetken ostoskoriin keräämiäsi tuotteita, mustaa bleiseriä, mustia nilkkureita ja ihanaa kaulakorua. Sitten poistat ne yksitellen ja suljet selaimen. Ei näillä tuloilla.

Jättäkää mulle jotain alennusmyynteihin...

t. Enni

keskiviikko 14. marraskuuta 2012

Espanjan koirat - Ukko

Siskollani oli tänään hoidossa Ukko-Chiki -niminen, arviolta noin seitsemän kuukauden ikäinen koira. On aika sydäntäsärkevää nähdä, kuinka paljon ulkomailla onkaan kotia etsiviä koiria. Oman perheeni koirat ovat molemmat peräisin Espanjasta, mutta ovat päätyneet asumaan luoksemme vähän toisenlaista reittiä. 

Perheeni otti Cocon tammikuussa 2011. Eräs espanjalainen koditon ihminen omisti narttukoiran, joka sittemmin synnytti kolme pentua. Tässä vaiheessa omistaja oli jo kuollut ja emo päätynyt hoidettavaksi erään toisen ihmisen luo. Coco ja muut pentueen jäsenet syntyivät siis hyvässä hoidossa, mutta ilman hoitopaikkaa ne olisivat päätyneet koiratarhalle. Onneksi jokainen pentu löysi itselleen hyvän kodin ja koiratarhalta vältyttiin.

  

Thor taas tuli siskolleni hänen ystävänsä kautta. Thor vieroitettiin emostaan vain kahden viikon ikäisenä, sillä omistaja ei voinut pitää pentuja. Siskoni sai koiran tuttunsa kautta, (joka siis ei ollut alkuperäinen omistaja). Thor päätyi perheeseemme noin kolmen kuukauden ikäisenä, siis ollessaan oikeasti vasta luovutusikäinen koiranpentu. Yllättäen Torpasta on tullut kuitenkin mitä suloisin ja lempein pikkupoju, eikä aikaisesta vieroituksesta näytä aiheutuneen harmia ainakaan vielä. Coco ja Thor taas ovat parhaimmat ystävykset nykyisin.



Coco & Thor
Thor & Ukko
Tänään siskoni näytti minulle kameran välityksellä Ukon, joka onnekseen asustelee tällä hetkellä koiratarhan sijaan kotihoidossa. Koira oli ihana! Se näytti todella lempeältä ja tuli hyvin toimeen Thorin kanssa. Hetken jo pohdimme, että kuka koiran voisi ottaa, mutta ainakaan minulla ei siihen valitettavasti ole mahdollisuutta.

Toivottavasti Ukko löytää jostain hyvän kodin, sillä jokainen tarhan koirista ansaitsisi itselleen uuden mahdollisuuden. Jos Ukon adoptio kiinnostaa, niin lisää tietoa on luettavissa Espanjan koirat -sivustolla.

t. Enni

tiistai 13. marraskuuta 2012

Täydellisen tuoksun metsästys

Wow! Olin kieltämättä vähän kummissani, kun sain Sokoksen verkkokaupassa chat-viestin: "Laura S Sokokselta hei! Kuinka voisin auttaa?". Huh, näkeekse mua?! Olen aina olettanut verkkokauppojen olevan myyjävapaata aluetta, jossa saa huoletta tutkiskella valikoimaa, mutta not anymore.

"Tässä mitään, keräilen kuvia blogiin..." (?!)

Olin kyllä vähän tyly, koska en oikeasti vastannut viestiin. Jotenkin vaan tuntuu vähän luonnottomalta vastata chat-ikkunaan, johon ei edes ole erikseen kirjautunut.

Paco Rabanne Lady Million / La Vie Est Belle / Lady Gaga Fame

Syy, miksi etsin kuvia hajuvesipulloista on se, että etsin hukassa olevaa täydellistä tuoksua, jonka kohtasin reilu kuukausi sitten junassa. Mulla on yleensä tapana kysyä epäillyltä ihan suoraan, että mikä on tuo taivaallinen hajuvetesi nimeltään, mutta nyt tämä kyseinen henkilö nukkui! Yritä siinä sitten nuuhkia ilmaa niin, että siitä jäisi joku muisto. Näin kuukauden etsintöjen jälkeen mua ei ole vieläkään onnistanut.

Nuo kolme yllä ovat ehkä lähinnä tuota tuoksumuistoa, mutta eivät kuitenkaan ihan oikeita.


Viimeisimmän tuoksun paikansin työskennellessäni elokuvateatterissa, kun kassalle asteli nuorehko naishenkilö. Pamautin kysymyksen ja sain vastaukseksi Incanto Heaven. Siitä lähtien Incanto ja minä ollaan oltu erottamattomia muutamia Lola- ja Flora -kokeiluja lukuunottamatta. Siis hajuvesiä. 

Incanto Heaven on edelleen yksi parhaimmista hajuvesistäni, eikä se edes ole kallista. Se pysyy suosikkina ainakin siihen asti, kunnes löydän tämän uuden etsimäni tuoksun.
Salvatore Ferragamo Incanto Heaven


Nyt odottelen, että kohtaan jossain ihmisen, joka käyttää tuota mysteerituoksua, tai sitten jatkan nuuskuttelua. Vaikeaa joka tapauksessa. Herää kuitenkin kysymys, että olikohan se verkkokauppa sittenkään niin outo juttu? Verkkokauppa-chat vs. tuoksujahti. Hmm...

t. Enni

Lue myös